Soiko vahvistimesi ilman putkia?

Mitä jos väittäisin, että voin ottaa vahvistimestasi kuusi putkea kymmenestä pois ja saada sen soimaan neljälläkin putkella asianmukaisesti? Uskoisitko? Toisin sanoen, tiedätkö mitä virkaa nämä pienet lasiputelit vahvistimessasi toimittavat?

Tuntuu, että yksi uusavuttomuuden kulminoitumista on, etteivät soittajat osaa huoltaa enää vahvistimiaan. Syy ei ole pelkästään nuorissa, vaan teknologian kehitys on pikemminkin vieraannuttanut meidät päivittäisistä rutiineistamme.

Putkien vaihtaminen on vähän kuin auton renkaiden vaihtaminen – vaihtaako joku niitä vielä itse? Lisäksi kun vahvistimen sisus lähentelee tietokonetta, ollaan täsmälleen samassa tilanteessa kuin Shell-huoltoasemalla. Osaavinkin mekaanikko joutuu nostamaan kädet pystyyn.

Putkien roolitus

Soundisi kannalta olisi hyödyllistä tietää mitä varten putket ovat vahvistimessasi. Ne eivät ole siellä huvin vuoksi. Jokaisella niistä on tarkkaan määritelty tehtävänsä.

Vahvistimessa tavataan nykyään pääosin kahdenlaisia putkia:

Etuasteputket ovat pieniä lasipulloja, joissa on yleensä kaksi erillistä yksikköä samoissa kuorissa. Niissä on siis kaksi "putkea" samoissa kuorissa. Kutsumme niitä tässä termeillä A‑puoli ja B‑puoli, kuten vinyylilevyissä konsanaan. Nämä putket vahvistavat kitarasi signaalia kohti sen lopullista päämäärää. Ne myös suorittavat muita tehtäviä matkalla kohti päätevahvistinta.

Pääteputket huolehtivat siitä, että etuasteputkilta tuleva jännite saa tarpeeksi virtaa vahvistustehoa varten. Yhdessä ne tuottavat watteja. Nämä ovat isompia lasiputkiloita, jotka erottuvat yleensä selkeästi pienistä kumppaneistaan.

Signaali katoaa vahvistimen uumeniin

Olemme päässeet signaalitiessämme siihen pisteeseen, että se syötetään vahvistimen input-jakista sisään. Pian se jo kohtaa ensimmäisen putken. Helpottavaa kyllä, jokaisella putkella on sisäänmeno ja ulostulo, kuten efektipedaaleillakin.

Jos pedaalia ajattelee erillisenä vahvistusasteena, ei putki siitä ainakaan signaalin kuljetuksellisesti paljoa eroa. Näin ainakin haluan sinun ajattelevan. Input ja Output, loogista.

Molempia toimintoja varten on siis varattu oma pinninsä. Signaali ohjataan putkeen sisään toista pinniä pitkin, ja toista pinniä pitkin sieltä ulos. Sitten se käytetään muutaman komponentin kautta, kunnes se menee seuraavaan putkeen sisään. Näin yksinkertaistako se on? Melkein. Helpoiten ymmärrämme putkien toimintaperiaatteen, kun tarkastelemme lähemmin esimerkkivahvistintamme.

Fender Twin Reverb

Fender Twin Reverb on yksi maailman suosituimmista vahvistimista. Jos olet mieltynyt high-gain vahvistimiin ja Fender edustaa sinulle lähinnä vanhojen äijien soundia, pysyttele kuitenkin mukana. Liki kaikki nykyisetkin vahvistimet nojaavat Fenderin skemoihin, myös ne korkeagainiset koneet. Se ken taitaa Fenderin vahvistimen, ymmärtää myös kaikkia muita vahvistimia.

Fender Twin Reverb on toimintaperiaatteeltaan kirkassoundinen ja pitkään puhtaana (säröytymättömänä) pysyvä vahvistin. Siinä on kaksi kanavaa, Normal ja Vibrato, joista jälkimmäisessä on kaksi efektiä: tremolo ja kaiku (älä kysy miksi Vibrato-kanava sisältää tremoloefektin, SE on pitkä tarina).

Efektit ovat vaihdettavissa jalkakytkimellä, mutta kanava valitaan sen perusteella, kumpaan inputiin kitaransa kytkee.

Jos katsomme vahvistinta takaapäin, näemme vasemmalta katsottuna neljä isoa putkea (pääteputket) ja yhteensä kuusi metalliputkiloa, joiden alta pienet etuasteputkemme löytyvät. Nämä metalliputket ovat helposti irrotettavissa. Niiden päätehtävä on suojata putkia ulkoisilta häiriöiltä ja tarpeen tullen myös keikkailun aiheuttamilta kolhuilta.

Putkikartta

Aivan äärivasemmalla näemme valkoisen lapun, joka on niitattu vahvistimen sisäreunaan. Tämä lappu sisältää meille oleellisen tiedon, eli mitä putkia vahvistin pitää sisällään. Olen printannut samaisen lapun meille katseltavaksi, ja käytän sitä tästä edes referenssinä. Ainoa ero tämän lipukkeen ja vahvistimen välillä on, että putket roikkuvat tosielämässä ylösalaisin. Järjestys sivusuunnassa on täysin sama. (katso kuva 1)

Valve vai tube?

Putkista käytetään lyhennettä V, joka juontaa sanasta valve. Tämä on englantilaisten tapa kutsua putkea, kun taas jenkit käyttävät sanaa tube. Molemmat tarkoittavat samaa asiaa.

Vahvistinta huolletaan yleensä takaapäin. Näin ollen sitä myös tarkastellaan putket huoltomieheen päin. Putket on numeroitu oikealta vasemmalle niin, että ensimmäinen putki oikealta on nimeltään V1, toinen V2 ja äärimmäisenä vasemmalla oleva putki V10. (Katso kuva 2)

Jos tämä tuntuu sekavalta, toinen keino paikallistaa V1 on etsiä putki, joka on lähimpänä ensimmäisen kanavan sisäänmenoa. Tässä ei ole poikkeuksia, vaan V1 löytyy aina sieltä mihin kitara tökätään sisään.

Etuasteputket järjestyksessä

Käyn vahvistimen läpi putki putkelta. Jätän täysin huomioimatta eri putkityypit, joten älä anna putkikartassa esiintyvien mystisten numeroiden hämätä sinua. Tässä vaiheessa meitä kiinnostavat vain niiden järjestysnumerot.

  • V1 Normal -kanavan kaksi ensimmäistä vahvistusastetta (gain stage). A-puolen jälkeen signaali käy sävynsäätimillä ja vahvistetaan taas takaisin putken B-puoliskossa.
  • V2 Vibrato -kanavan kaksi ensimmäistä vahvistusastetta. Kuten edellisessä, A-puolen jälkeen signaali käy sävynsäätimillä ja vahvistetaan taas putken B-puolella.
  • V3 on kaiun driver-putki. Sen tehtävänä on syöttää signaali kaikutankille efektoitavaksi.
  • V4 putkella on kaksi tehtävää. A-puoli on kaiun niin sanottu palautusputki, eli se vahvistaa kaiutetun signaalin halutulle tasolle. B-puoli on taas Vibrato-kanavan kolmas vahvistusaste.
  • V5 on täysin funktionaalinen putki, joka on pelkästään tremolo-efektiä varten.
  • V6 putkea kutsutaan vaiheenkääntäjäksi. Se yhdistää etuasteen pääteasteeseen. Sen nimi juontaa siitä, että putken puolet toimivat eri vaiheessa (engl. phase). Tässä tapauksessa vaiheenkääntäjän A-puoli syöttää kahta pääteputkea ja B-puoli toista putkiparia. Alla tämä putki on väritetty samoin kuin sen operoimat pääteputket. (Katso kuva 3)

  • V7 on ensimmäinen A-puoliskon pääteputki.
  • V8 on toinen A-puoliskon pääteputki.
  • V9 on ensimmäinen B-puoliskon pääteputki.
  • V10 on toinen B-puoliskon pääteputki.

Siinäpä se kaikessa yksinkertaisuudessaan on. Sitten alkaa mielenkiintoinen osio. Esitän erilaisia skenaarioita siitä, minkälaisissa tilanteissa voisimme soittaa vahvistinta ilman sen kaikkia putkia.

Normal-kanava ei ole käytössä.

Soitamme vain Vibrato-kanavalla, joten voimme ottaa Normal-kanavalle varatun putken pois (tästä lähtien merkattu vihreäksi, katso kuva 4).

Emme halua käyttää tremoloa.

Soitamme Vibrato-kanavalla sen soundin takia, mutta emme käytä sen tremolo-efektiä. Voimme ottaa pois tremololle varatun putken V5 (tästä lähtien merkattu keltaiseksi, katso kuva 5).

Haluamme pienentää tehoa.

Jatkamme edellisestä tilanteesta, mutta haluamme soittaa puolella teholla. Otamme pois yhden putken kummaltakin päätteen puoliskolta (V7 & V10). Vahvistimemme on nyt 50‑wattinen (katso kuva 6).

HUOM!

Tämä toimenpide ei yksinään riitä vahvistimen tehon puolittamiseen. Tämän lisäksi sinun pitää:

  • Biasoida jäljelle jääneet putket uudestaan.
  • Tuplata vahvistimen kaiutinkuorma eli ohmit.

Jos nämä toimenpiteet eivät ole tuttuja, käänny puoleemme, me autamme sinua.

Haluamme soittaa edelleen 50 watin päätteellä, mutta tällä kertaa Normal-kanavalla.

Näin olemme jutun alussa mainitsemassani neljän putken tilanteessa. Voimme jättää pois kaikki Vibrato-kanavan putket (V2, V3, V4, V5) sekä kaksi pääteputkea V7 ja V10 (Katso kuva 7).

Mitä putkia vahvistimeen jää?

  • V1 Normal-kanavan kaksi ensimmäistä vahvistusastetta.
  • V6 on vaiheenkääntäjä, joka yhdistää etuasteen pääteputkiin.
  • V8 on toinen A-puoliskon pääteputki.
  • V9 on ensimmäinen B-puoliskon pääteputki.

Jäljellä on siis vain olennainen. Yksi vahvistusaste, EQ, toinen vahvistusaste, vaiheenkääntäjä ja pääte. Eikä montakaan komponenttia niiden välissä.

Haluan vielä mainita, etteivät ensimmäinen ja toinen pääteputki tarkoita tässä tapauksessa muuta kuin järjestystä putkikartassa. Niin kauan kun päätteen periaatetta kunnioitetaan (molemmilla puolilla on yhtä paljon putkia), on aivan sama mitkä putket otetaan pois. Tämä tapa on mielestäni esteettisin.

Mitä sitten?

Voit ottaa tiukan paikan tullen tarpeettoman putken ja korvata sillä toisen, sinulle tärkeän putken. Jos vahvistimesi pitää melua, tiedät mitä putkea epäillä. Jos kaiku ei toimi, tiedät mitkä putket ovat vastuussa sen toiminnasta.

Olisi hienoa, jos kaikki valmistajat ilmoittaisivat mikä rooli niiden vahvistimessa olevilla putkilla on. Uskon, että tämä inspiroisi soittajia ajattelemaan soundiaan vielä tarkemmin.

Listaan muutaman Custom Soundsilta löytyvän vahvistimen etuasteen putkijärjestyksen tähän referenssiksi.

Mad Professor Old School 21

  • V1 A-puoli on ensimmäinen vahvistusaste, B-puoli toinen vahvistusaste.
  • V2 A-puoli syöttää signaalin EQ:lle ja B-puoli vahvistaa sen takaisin EQ:n jäljiltä.
  • V3 on vaiheenkääntöputki, jolla ohjataan vahvistimen päätteen eri puolia.

Bluetone Princeton Reverb

  • V1 A-puoli toimii ensimmäisenä vahvistusasteena, jonka jälkeen signaali syötetään EQ:lle. B-puoli vahvistaa signaalin takaisin EQ:n jäljiltä.
  • V2 Kaiun driver-putki, jolla ohjataan signaali kaikutankkiin.
  • V3 A-puoli on kaiun palautusputki, eli se vahvistaa heikentyneen kaiutetun signaalin halutulle tasolle. B-puoli on kolmas vahvistusaste, joka yhdistää kuivan ja kaiutetun signaalin ennen vaiheenkääntäjää.
  • V4 A-puoli on tremolopiiriä varten. B-puoli on cathodyne-tyylinen vaiheenkääntäjä, jossa käytetään vain puolikasta putkea.

Koch Twintone III

  • V1 A-puoli on puhtaan kanavan ensimmäinen vahvistusaste. B‑puoli on overdrive-kanavan ensimmäinen vahvistusaste.
  • V2 A-puoli on overdrive-kanavan toinen vahvistusaste ja B-puoli vastaavasti puhtaan kanavan toinen aste. Toisinpäin siis kuin ensimmäisessä putkessa.
  • V3 tarjoaa kaksi vahvistusastetta lisää (3&4) overdrive-kanavalle, eli putken molemmat puolet on pyhitetty samalle kanavalle.
  • V4 on vaiheenkääntöputki, jolla ohjataan vahvistimen päätteen eri puolia.

Mitä seuraavaksi?

Vaihtamalla vahvistimen etuasteputkia erityyppisiin mutta yhteensopiviin putkiin pystymme ohjaamaan signaalin käyttäytymistä vahvistimen sisällä. Saamme sen säröytymään nopeammin tai vaihtoehtoisesti pysymään sen pidempään puhtaana.

Etuasteputkien vaihto ei vaadi mitään toimenpiteitä vahvistimen sisällä. Periaatteessa se on yhtä helppoa kuin lampun vaihtaminen kattoon. Senhän sinä jo osaat, etkö osaakin?

8.1.2013 Kimmo Aroluoma
Kirjoittaja on toinen Custom Soundsin omistajista ja parantumaton kitaralaite-entusiasti.

LISÄÄ AIHEESTA:

comments powered by Disqus