Rakenna oma kloonisi!

Pedaalien rakentelu on hieno harrastus ja hyvää ajanvietettä, ja parhaiten hommaan pääsee kiinni kokoamalla valmiin rakennussarjan. Custom Soundsin valikoimista löytyi taannoin jenkkiläisen Build Your Own Clonen kittejä, joista koekasaukseen valikoitui Divided Octave-niminen kitti.

Kitti on klooni Musitronicsin Octave Divider-pedaalista, jonka saundi on tuttu ainakin Neil Youngin Hey, Hey, My, My (Into The Black)-klassikosta. Homman nimi on siis muhevan analoginen alaoktaavi jossa on lisämausteena kytkimellä käyttöönotettava Dan Armstrongin Green Ringer-piiri tuomassa rouheaa yläoktaavia. Valmistajan mukaan ainoat erot alkuperäiseen ovat true bypass-liitäntä joka laskee signaalin suoraan läpi efektin ollessa bypass-tilassa sekä pedaalin sisään rakennettu jännitepumppu, jolla pedaali saa tarvitsemansa 18 voltin käyttöjännitteen tavallisella Boss-mallisella 9 voltin virtaliittimellä. Varsinainen kytkentä on ainakin markkinointitekstin mukaan täysin alkuperäinen.

Kitin lisäksi riittää että omistat pienikärkisen kolvin ja tinaa. Lisäksi tinaimusukkaa, yleismittari ja johdonkuorintapihdit on myös hyvä olla olemassa. Kittini vaikeusasteeksi oli luokiteltu nettisivuilla “very difficult”, mutta vaikeustaso muodostuu lähinnä suuresta osien määrästä. Työvaiheet simppelimpien pedaalien kanssa ovat kuitenkin lähestulkoon täysin samat. Aiempaa elektroniikkataustaa ei tarvitse olla vaan ohjeiden seuraaminen onnistuu myös ensikertalaiselta.

Pakkauksen sisältö

Revin pakkauksen auki ja tarkistin mitä se piti sisällään. Kotelo on myös Electro-Harmonixin pedaaleista tuttu, kiinalaista alkuperää oleva valmiiksi rei’itetty alumiinikotelo. Kytkimet, potikat ja liittimet ovat niin ikään lukuisten valmistajien pedaaleista tuttua, tukevaa ja peruslaadukasta kampetta. Piirilevy on myös siisti ja jämäkän tuntuinen. Ohjeita pakkauksen mukana ei tule, vaan ne löytyvät valmistajan kotisivuilta. Ohjeet ovat seikkaperäiset, ja ne kannattaakin lukea läpi ennen kokoamista, etenkin jos on ensi kertaa rakennuspuuhissa. Ohje kannattaa myös tulostaa mikäli mahdollista, paperin lukeminen rakennusvaiheessa on huomattavasti mukavampaa kuin tietokoneen näytön tihrustaminen.

Kotelo

Olen yleensä käyttänyt valmiiksi maalattuja koteloita ja merkinnyt säädöt jaksaessani Dymolla, mutta tällä kertaa hetken mielijohteesta päätin panostaa ja kokeilla pedaalin viimeistelyä tarra-arkin avulla. Suunnitelman tein BYOC:n sivuilta löytyvän porauskartan päälle. Yritin ulkoasun puolesta hakea vanhojen Mutronien tunnelmaa. Kun olin saanut ensimmäisen luonnoksen valmiiksi tulostin sen tavalliselle tulostuspaperille ja katsoin valoa vasten kuinka se asettuu kotelon päälle. Tässä vaiheessa huomasin porauskartan olleen hyvin suurpiirteinen, eli designiä piti höylätä vielä muutamaan otteeseen ennen kuin kotelon hieman sinne päin poratut reiät osuivat kohdilleen.

Kun lopulta olin tyytyväinen pedaalin ulkonäköön tulostin sen tarralle ja liimasin sen hiomapaperilla hiottuun koteloon. Suihkutin aika monta kerrosta fiksatiivia liimatun tarran päälle, ja lopulta pedaalissa olikin kestävän oloinen pinta. Fiksatiivin kuivuttua leikkasin varovasti potikoiden ja kytkimien reiät auki terävällä askarteluveitsellä. Siirtokuvakalvo ja sen päälle ruiskutettu kiiltävä kova lakkapinta olisi varmaan parempi tapa viimeistellä pedaali, mutta silloin kun inspiraatio iskee niin mennään sillä mitä on käsillä!

Kokoaminen

Kokoamisen alkaessa vastassani oli painajainen: kaikki kitin reilut kuusikymmentä vastusta olivat lajittelemattomina muiden komponenttien seassa. Vastusten tonkiminen on muutenkin mielestäni turhauttavin ja aikaavievin vaihe pedaalin rakentamisessa, joten ilahdun aina jos valmistaja on jättänyt edes samaa arvoa olevat vastukset kiinni pahviliuskoihin joissa komponentit tehtaalta toimitetaan. Osalistassa vastukset on identifioitu “brown/black/black/orange/brown”-tyyppisesti värikoodien avulla, ja ne kannattaakin lajitella heti alkuun jotta kokoaminen kävisi sujuvasti. Lajittelu kannattaa tehdä huolella jotta säästyy kasausvaiheen turhilta kämmeiltä. Itse en alkanut värikoodeja tihrustamaan, joten oikaisin hieman ja mittasin vastuksen kerrallaan yleismittarilla ja lätkin niitä sitä mukaan omille paikoilleen.

Ohjeen kokoamisjärjestys on varsin looginen: osat ladotaan piirilevylle järjestyksessä matalimmista komponenteista korkeampiin. Näin osien kiinnittäminen on vaivatonta ja ne pysyvät hyvin paikoillaan kun piirilevyä pidetään kolvatessa alustaa vasten.

Kaikki pienet siniset pirulaiset löysivät lopulta paikkansa ja nyt olikin aika hörpätä kuppi kahvia ja onnitella itseäni, sillä piirilevyn kasaamisen aikaavievin vaihe on ohi. Seuraavaksi oli aika asetella diodit piirilevylle. Vastuksista eroten diodit ovat polarisoituja, joten niiden kiinnityssuunnalla on väliä. Tässäkin vaiheessa kannattaa olla huolellinen ja laittaa diodit kerralla oikein päin, eli komponentin viivalla merkitty pää piirilevyllä olevaa viivaa kohti. Diodit ovat myös vastuksia herkempiä korkeille lämpötiloille, eikä niitä pidä kuumentaa liikaa.

Diodien jälkeen vuorossa oli IC-piirien istukoiden kiinnitys. Ladoin jalustat paikoilleen yksi kerrallaan ja juotin yhden jalan kiinni jotta ne pysyvät paikallaan piirilevyä käännellessä. Juotin loput jalat kiinni kerralla kun kaikki istukat olivat kiinni piirilevyllä.

Seuraavaksi levylle kiinniteltiin filmikondensaattoreita ja sinapinvärisiä, kiekkomaisia keraamisia kondensaattoreita. Näitä kitistä löytyi ainakin neljää eri näköistä mallia, mikä saattaa hämätä ensikertalaista kasaajaa. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen: nouki kolmijalkaiset transistorit, tuhatjalkaisen näköiset IC-piirit, ledit ja kannumaiset elektrolyyttikondensaattorit syrjään niin eteesi jäävät tässä vaiheessa kiinnitettävät palikat. BYOC:n sivuilta löytyy myös lukemisen arvoinen kondensaattori-info, jossa on käyty tiiviisti läpi konkkien sielunelämä, materiaalit ja merkinnät. Filmikonkat ja keraamiset kondensaattorit ovat polarisoimattomia, joten kiinnityssuunnalla ei ole väliä.

Projekti alkaa olemaan jo loppusuoralla, piirilevylle juotetaan enää vain transistorit ja tynnyrinmuotoiset elektrolyyttikondensaattorit. Transistorit ja elkot tulee kiinnittää piirilevylle oikein päin. Kannattaa taas olla tarkkana ja tehdä homma kerralla oikein.

Piirilevyn komponentit ovat nyt paikoillaan. On aika ruveta valmistelemaan kotelointia. Ensin piirilevylle kiinnitetään virtaliittimelle ja jakeille menevät johdot. Tässä vaiheessa olisi ehkä voinut myös plärätä ohjetta pari sivua pitemmälle ja kiinnittää jalkakytkimille tulevat johdot piirilevylle. Nyt jouduin irroittelemaan levyn uudelleen jotta sain johdot juotettua.

Olin tässä vaiheessa ruuvaillut koteloon kiinnitettävät osat, eli jakit, potikat ja kytkimet höllästi kiinni koteloon. Ohjeissa neuvottiin monimutkaisen tuntuinen tapa kiinnittää piirilevylle juotettavat osat. Itsestäni tuntui kuitenkin luontevammalta kiinnittää osat ensin koteloon ja sitten mallailla piirilevy paikoilleen. Lopuksi juotin potikat, ledit ja vipukytkimet kiinni piirilevylle ja kiristin ne varovasti paikoilleen. Juotin myös jakeille ja virtaliittimille tulevat johdot kiinni.

Toinen jalkakytkimistä vaati preparointia jumpperin muodossa. Kiinnitin irtileikatun vastuksen jalan paikoilleen. Juotin jumpperin kiinni ensin vain toisesta päästä, toisen pään juottaisin samalla kun juotan samaan korvakkeeseen tulevan johdon kiinni.

Jalkakytkimille tulevat johdot kiinnitettiin ohjeessa vasta tässä vaiheessa, joten jouduin ruuvaamaan aiemmin kiinnittämäni potikat ja kytkimet vielä kertaalleen irti jotta sain johdot juotettua paikoilleen PCB:n nurjalle puolelle. Kiinnitin jalkakytkimiin tulevat johdot paikoilleen, asetin IC-piirit istukoihinsa ja sitten olikin aika kokeilla pedaalia.

Valmista?

Pedaali heräsi henkiin ensikäynnistyksellä. Saundi oli täyttä tavaraa: lämmintä, pörisevää analogimenoa. Kääntäessäni Ringer-vipua mitään ei kuitenkaan tapahtunut, joten kansi auki ja ongelmanmetsästykseen. Vipukytkimen paksuista jaloista löytyi harmaat kylmäjuotokset, eli huolellinen uudelleenlämmitys kolvilla ja uusien, kiiltävien juotosten myötä myös fuzzinen yläoktaavi täydensi pedaalin mehukasta sointia. Pedaali toimii erinomaisesti myös basson kaverina, ainakin A-kieleltä ylöspäin. Etenkin Stabilizerin ollessa käytössä alaoktaavin träkkäys on sujuvaa. Analogioktaaverin ajaminen fuzz-pedaaliin aiheutti suorastaan riemunkiljahduksia, kun läski ja lähes urkumainen äänimassa velloi ulos kitarakaapista. Pedaalikokoelmastani löytyy myös mainio Foxrox Octron-oktaaveri, ja saundimielessä tämä kitti pääsee kevyesti samalle viivalle. Kuuntele ääninäyte alla olevasta linkistä:

Saundiklippi on soitettu Fender Kurt Cobain Jaguarilla Suhr Badger 18:n kautta Orangen PPC212-kaappiin. Ääni otettiin talteen Sennheiserin E906:lla. Ensin pohjasaundi, sitten oktaaveria (Ringer ja Stabilizer käytössä) ja klipin loppupuolella oktaaveri yhdessä venäläisen mustakoteloisen Big Muffin kanssa. Kiitos Sakarille soitosta ja äänityksestä!

Muut DIY-kitit

BYOC:n kitit tuntuvat olevan jonkinlainen “industry standard” DIY-pedaalikittien maailmassa ja ainakin tämän kokemuksen perusteella voin suositella lämpimästi. Laadukkaat osat, laaja kittivalikoima ja erinomainen saundi. Hyvistä kiteistä puhuttaessa myös kotimaisen Uraltonen myymät, heidän itsensä kehittämät pedaalirakennussarjat on mainittava. Valikoima ei ole niin laaja kuin BYOC:lla, mutta kiteissä käytetyt osat ovat ensiluokkaista laatua, saundipuoli toimii erinomaisesti ja hinnat ovat edullisia. Myös Uraltonen rakennussarjojen yleiset kasausohjeet ovat nähtävillä heidän sivuillaan.

Halvimmat kokoamani kitit taas löytyvät saksalaisen Musikdingin valikoimista. Ainakin parin kitin perusteella myös näiden saundi on ihan kuranttia kamaa, mutta halpa hinta näyttäytyy osien laadussa: molemmista kokoamistani kiteistä jalkakytkin on pitänyt vaihtaa vuoden sisällä laadukkaampaan vanhan annettua periksi. Tilatessa kannattaakin suoraan laittaa ostoskoriin myös Switchcraftin jakit ja vähän kalliimmat kytkimet, joka tuokin jo kymmenisen euroa lisähintaa parinkymmenen euron pedaalille.

Eetu Lehtinen 5.2.2014
Kirjoittaja on musiikkiharrastelija, joka nautiskelee täysin rinnoin pahaksi päässeestä Ikea-efektistä.

LISÄÄ AIHEESTA:

comments powered by Disqus