Kurkistus kitarateknikon työkalusalkkuun

Pohdin kitarateknikkouteni ensimetreillä paljon, mitä työkaluja voisin tarvita työssäni. Ruuvimeisselit ja jakoavaimet tuntuivat itsestään selviltä, mutta katsellessani vanhempia kollegojani vaikutti, että heillä on aina valtava valikoima mitä ihmeellisempiä työvälineitä mukanaan. Mitkä ovat juuri ne “maagiset” välineet, joilla saisin tilanteen kuin tilanteen ratkottua tiukan paikan tullen?

Toivoin aina, että olisi olemassa joku lista, josta näkisin kaiken, mitä oikeasti tarvitsen. Tällaista ei kuitenkaan löytynyt, joten kyselin, etsin, luin ja opiskelin asiaa niin kauan, etten enää löytänyt uusia työvälineitä, joista olisi ollut minulle merkittävää hyötyä.

Muutaman vuoden päästä tein ulkomuistista listan, johon luettelin kaikki matkassani kulkeneet työkalut. Muistin niitä tuolloin 77 kappaletta, ja lisäsin listaan myöhemmin pari vähemmän oleellista tavaraa saadakseni siitä täydellisen.

Tuo lista tämän on tutoriaalin perusta ja esittelee kaiken oleellisen, mitä kitarateknikko – tai muusikko, joka haluaa olla ennenkuulumattoman huoltovalmis – tarvitsee keikkamatkoillaan.

SUURINTA OSAA kitarateknikon työvälineistä ei löydy tavallisesta musiikkikaupasta tai edes musiikkitarvikkeita myyvien yritysten listoilta. Niitä hankitaan esimerkiksi yhdysvaltalaiselta StewMacilta ja rautakaupoista. Toki jotkin musiikkikaupat – omistajiensa taustoista riippuen – pitävät valikoimissaan kitarateknikoille sopivia työkaluja. Tätä tekstiä ei ole kuitenkaan kirjoitettu mainosmielessä, sillä valikoimistamme löytyy vain pieni osa tämän listauksen tarvikkeista.

TYÖKALUJEN PAKKAAMINEN KEIKALLE voi olla tuskallista, etenkin jos edellisestä keikasta on jo aikaa. Mitä minulla olikaan mukana viime kerralla? Etten vain unohtaisi mitään…

Tärkeintä on hahmottaa, kuinka paljon työvälineitä pystyy ottamaan mukaan. Kannan lentokeikoilla mukanani yhtä salkkua, johon saan mahtumaan kaiken tarvittavan. Voisin toki ottaa mukaan vaikka kolme salkkua, mutta kitarateknikon tarkoitus ei ole lisätä kustannuksia työnantajalleen, joten jo käytännön syyt pitkälti määräävät mukaan otettavat tavarat.

Olen työskennellyt viime vuodet täysin samalla setillä, jonka kuvasin kaukoviisaasti ennen vuoden 2014 kesäkeikkoja The Rasmuksen kanssa. Tallensin nämä kuvat puhelimeeni ja käyn ne aina läpi pakatessani työkaluja seuraavalle keikalle. Tiedän, että olen pärjännyt niillä viime vuodet, joten voin kuvien ja salkun täsmättyä olla huoleti, etten ole unohtanut mitään.

  • Kitarateline on ensimmäinen ja yksi tärkeimmistä apuvälineistä, joka vuokrataan lentokeikoilla aina paikan päältä. Sen ronttaamisessa koneeseen ei ole mitään järkeä. Telineeseen saadaan kaikki kitarat saadaan siistiin riviin, ja se on todella tärkeä apuväline teknikolle etenkin festivaaleilla, kun kitarat pitää siirtää nopeasti lavan sivuun, yleensä kuormaliinalla sidottuna, esimerkiksi tyhjän 4x12”-casen päälle.

Markkinajohtaja ja Jenkkien yleisin teline on Ultracase. Sittemmin Tour Supply on kopioinut tämän designin, kuten monet muutkin ympäri maailmaa. Myös kotimainen Transit Case tekee multistandeja, jotka palvelevat monia teknikoita ja bändejä.

KITARATEKNIKON MUISTILISTA:

  • Huoltoalusta (Tätä tarvitaan soittimien alustaksi huoltojen aikana. Voit käyttää joko kokoon salkkumallista taitettavaa työasemaa tai kaulatukea ja alustaa/pyyhettä, jotka asetat sopivan korkuisen casen päälle. Tilasin oman kaulatukeni StewMacilta, mutta mikä tahansa tuki ja vaikka bäkkäriltä lainattu froteepyyhe ajavat saman asian.)
  • Viritysmittari (Yksi kitarateknikon tärkeimmistä työvälineistä. Mikä tahansa toimiva mittari ajaa asian, mutta tärkeintä on, että olet itse sinut sen kanssa. Olen kokeillut kaikkia markkinoilta löytyviä virittimiä, mutta aika, jolloin harjoittelin ja tutkin eniten kitaran virittämistä, osui Peterson VS-II:n valtakauteen. Sittemmin valmistaja on julkaissut monta uutta mallia, jotka ovat edelleenkin teknikoiden suosiossa. Mielestäni valmistajan muokattuaan mittariaan enemmän applikaationsa ehdoilla jokin taika katosi sen strobonäytöstä.

Nykyään Sonic Research Turbo Tuner ST-300 on monen mielestä markkinoiden tarkin ja nopein mittari, joten käyttäisin luultavasti sitä, jos en olisi niin tottunut omaan vanhaan luottomittariini. Suosittelen ottamaan mukaan myös varamittarin, joka on toimintamalliltaan erilainen. Tällaisia ovat esimerkiksi Boss TU-3 tai TC PolyTune. Kahden mittarin yhteiskäyttö tuo lisävarmuutta virittämiseen tiukassa paikassa.)

  • Signaalijohto (Oleellinen kitaran virittämisen kannalta. Tärkeää on, että johto on sopivan pituinen, toimii varmasti ja on mielellään ollut mukana myötä- ja vastamäessä, jotta siinä on sopiva annos mojoa mukana.)
  • Taskulamppu (Maglite oli pitkään ainoa oikea ammattimainen fikkari, kunnes LED-valot yleistyivät ja muuttivat kaiken.)
  • Monityökalu (Jokaisen roudarin ensimmäinen työkalu, jonka tulisi olla aina käden ulottuvilla. Kiertueella aina jokin laite on korjausta vailla, joten työkalu on hyvä pitää lähellä.)
  • Tussi (Tussilla merkitään omat cuet biisilistaan, johtojen merkkaukset ja paljon muuta. Kiinnitä se vyöllesi keinolla tai toisella niin, että se on aina saatavilla.)
  • Sähköteippiä (Sähköteipilllä saat niputettua johdot ja pikakorjattua paljon muutakin. Rulla kulkee kätevästi armeijatyyppisten housujen reisitaskussa. Suosi sähkökäyttöön tarkoitettuja teippejä, jotka venyvät hieman ja siten kiinnittyvät paremmin kohteen ympärille. Unohda halpahallien kiinalaiset versiot, sillä yhdellä kunnollisella rullalla pärjää pitkään.)
  • Naaras–naaras-jakki (Todellinen tiukan paikan apuväline. Jos jokin efekti tai sen virtalähde hajoaa, sinun tulee nopeasti ohittaa laite, ja näillä se käy kätevästi.)
  • Ruuvimeisseli PH2
  • Ruuvimeisseli PH1
  • Ruuvimeisseli PZ1
  • Ruuvimeisseli, iso tasapää (Vanhojen Fenderin bassojen kaulan säätöön.)
  • Ruuvimeisseli, välikokoinen tasapää
  • Ruuvimeisseli, pienempi tasapää (Eristetty sähkötöitä varten.)
  • Jakoavain (Räikkäsarjaa ei kannata roudata lentokeikoille.)
  • Kärkipihdit
  • Sivuleikkurit (Päätyleikkureita en kanna mukana, näillä pärjää ja katkoo helposti paksutkin bassonkielet.)
  • Jewellers Kit -ruuvimeisselisarja (Kätevä työkalusarja kitaran pienille ruuveille.)
  • Kuusiokoloavaimet (Mm/cm-setit ovat elintärkeitä. StewMacilta saatavassa nipussa on kaikki tärkeimmät avaimet kätevässä koossa.)
  • Pinsetit (Kaikkien pienten ruuvien kaivamiseen kitaran tai vahvistimen sisältä.)
  • Stew Mac String Lifter (Tällä saa nostettua kieliä ylöspäin kovassakin jännitteessä grafiitin lisäämistä varten, kun kielet ovat jo kiinni ja vireessä.) 
  • Gibson-kaularaudan avain (Ei ole korvattavissa millään muulla, älä hävitä!)
  • Kieliveivi kitaralle (Kielten vaihdossa on tärkeää nopeuden lisäksi se, kuinka tasaisesti saat kielen punottua viritystapin ympärille. Veivin käyttö on ainoa keino saada kieli kunnolla kiinni niin, että se pysyy varmasti vireessä.)
  • Kieliveivi bassolle (Näitä on hankalampi löytää normaalista musiikkikaupasta. Erittäin tarpeellinen väline.)
  • String Strecha kielen venytin (Kokeiltuani tätä ensimmäisen kerran en lähtisi yhdellekään kitarateknikkokeikalle ilman tätä apuvälinettä. Millään muulla keinolla tai työkalulla ei kitaraa saa pitämään virettään paremmin.)
  • Capo (Ota mukaan useampia eri kauloille sopivia versioita. Näitä käytetään kitaran kaulan suoruuden ja satulan clearancen tarkistamiseen.)
  • Stew Mac hiontalanka (Kun kielien katkeaminen tai toistuva epävireisyys alkaa muodostumaan ongelmaksi, voit hioa tallapalojen pinnat ennen niiden voitelua ja kielten vaihtoa tällä langalla. Pieni sipaisu poistaa vanhat rippeet ja palauttaa metalliosien kiiltävyyden takaisin.)
  • Grafiittiliukaste (Grafiitin käyttö minimoi kielen katkeamisen mahdollisuuden tavallisissa Tune-o-Matic-talloissa. Se auttaa myös kielen jumiutumiseen satulassa sitä venyttäessä. Oikea määrä grafiittia auttaa kieltä palautumaan venytyksen jälkeen alkuasentoonsa. Se ehkäisee myös kielten katkeamista. Grafiittiliukaste on ensiarvoisen hyödyllistä varsinkin säädettäessä kampikitaroita.)
  • Stew Mac tarkkuusmitta (Todella tehokas väline kielten korkeuden, mikkien korkeuden, satulan clearancen ja kaulan suoruuden tarkistamiseen. Mahdollistaa tarkat kitaristikohtaiset mittaukset ja muistiinpanot, jotka voi pitää mukanaan ja joiden avulla voi tarkkailla muutoksia keikkojen edetessä.) 
  • Stew Mac Tune-o-Medic Bridge Jack -avain (Todella kätevä väline Tune-o-Matic-tallan korkeuden säätämiseen, kun kielet ovat jo kiinni.) 
  • Stew Mac ESP Multi Spanner -avain (Kätevä potikoiden ja mikkivalitsimien kiristämiseen. Tällä on helppo kiristää myös virityskoneiston mutterit ja paljon muuta.)
  • Stew Mac Jakinkiristäjä (Tällä työkalulla saat lukittua jakin ulkoapäin, jolloin voit kiristää sen helposti niin, että jakki pysyy paikoillaan. Työkalu on kuin taivaan lahja korjattaessa nopeasti kitaroita, vahvistimia ja pedaaleita. Jakin kiristäminen ulkoa ilman tätä työkalua voi rikkoa elektroniikan juotoksia sisäpuolelta.)
  • Stew Mac Tailpiece Wrench (Tätä käytetään tailpiecen korkeuden säätämiseen. Tavallinen ruuvimeisseli vaurioittaa helposti sen metallipintaa.)
  • Hammastikkuja ja kontaktiliimaa. (Jos hihnatappi on vähänkään löysä ja pyörii tyhjää kiristäessä, sinun tulee lisätä puuta kitaran runkoon. Tämä on tarkistustoimenpide, jonka teen aina ottaessani kitaran laukusta sekä esiintymisen aikana kitaravaihtojen yhteydessä. Myös cocktail-tikut käyvät tarkoitukseen hienosti. Tulitikkuja en suosittele käyttämään: ne ovat jätepuuta ja eivät anna tarpeeksi massaa ruuvia varten. Kontaktiliiman voit korvata halutessasi puuliimalla. Pääasia on, että saat tungettua tarpeeksi puuta ruuvikoloon niin, että ruuvatessasi hihnatapin uudelleen kiinni saat kiristettyä sen tukevasti kiinni kitaran runkoon.)
  • Pensseli/maalarin suti (Koska kitarassa riittää pinta-alaa, suti soveltuu headstockin, mikkien välien ja muiden pintojen putsaamiseen hienosti. Tällä voit myös putsata pedaalien ja vahvistimien potikoiden välit, ennen kuin pöly ja lika imeytyvät pysyvästi ja ujuttautuvat piirikorttiin ja komponentteihin asti.)
  • Gorgomyte (Kaikkivoipa puhdistusliina lentokeikoilla, joilla pullot voidaan takavarikoida lentokenttätarkastuksessa. Tällä voit käsitellä kaulan, bodyn ja jopa kitaran metalliosat. Näiden liinojen myötä litkut ovat jääneet vähitellen työhuoneelle, koska paketillisella pärjää pitkään, eikä se vie käytännössä yhtään tilaa. Käsittelyn jälkeen pinnat viimeistellään puhtaalla mikrokuitu- tai flanelli-liinalla – tai vaikkapa vanhalla T-paidalla – ja homma on valmis.)
  • Sakset (Näille on aina käyttöä.)
  • Testijohto (Tämä on normaali kitarajohto, jonka toisessa päässä on 3,5 mm plugi, jonka olen juottanut monoksi. Kytken sen puhelimeeni, jossa pidän aina valikoiman testiääniä, kuten korkeita ja matalia taajuuksia sekä pink noisea, joilla kosiskelen äänimiesten suosiota. Kytken johdon toisen pään naaras–naaras-jakin avulla langattoman jähettimen johtoon tai signaalijohtoon. Käyn käsikopelolla koko järjestelmän läpi etsien huonoja kontakteja tai viallisia johtoja. Tämä on erittäin hyvä tapa testata laitteisto ja etenkin vuokrakeikoilla kuullaan nopeasti, onko vahvistin liittimineen kunnossa. Toinen vaihtoehto on roikottaa kitaraa kaulassa ja laittaa vapaa kieli soimaan. Puhelimen testiäänien avulla testaaminen on paljon helpompaa ja tyylikkäämpää.)
  • Kuunteluvahvistin (Todella tärkeä apuväline eri signaalilähteiden tarkistamiseen. Voit joutua tarkistamaan vahingoittuneen kitaran toiminnan tai sen vireen hyvinkin meluisassa ympäristössä. Yksinkertainen malli on Electro Harmonixin Headphone Amp, jossa on vakaa klipsi vyökiinnitystä varten sekä riittävästi tehoa, jotta voit kuunnella kitaran virettä vaikka kesken keikan. Varsinkin matalilla vireillä ja/tai ohuidena kielten kanssa tästä on suunnattomasti hyötyä, koska voit varmistaa kitaran vireen ennen soittimen ojentamista artistille.)
  • Ultimate Ears IEM -kuulokkeet (Nämä on valettu omien korvieni muodon mukaan. Jos bändi käyttää korvamonitoreita, näihin sijoitettu summa on joka pennin arvoinen. Ne säästävät kuuloasi ja auttavat sinua ymmärtämään, mitä artisti kuulee omista luureistaan. Jos bändi ja crew käyttävät jonkin muun valmistajan kuulokkeita, olisi suotavaa, että kaikilla on käytössään samat malli. Omat luurini ovat ajalta, jolloin Ultimate Ears oli vielä alan standardi. Nykyään valmistaja keskittyy kuluttajaelektroniikkaan ja parhaat IEM-kuulokkeet tehdään muualla.)
  • Kuulokkeet (Sennheiser HD-25 -kuulokkeet ovat alan standardi, ja pidän niitä aina mukanani, vaikka käytössä olisikin IEM-järjestelmä. Korvat väsyvät fyysisesti korvamonitoreihin, joten päiväsaikaan soittimia huoltaessa on hyvä käyttää välillä perinteisiä luureja ja antaa korvien levätä.)
  • Talkback-mikki (Jos käytetään korvamonitoreita, crewillä on mahdollisuus keskustella niiden välityksellä keikan aikana. Oma mikki on luotettava, ja lisäksi kytkimellisiä laadukkaita mikkejä on vaikea löytää keikkapaikoilta.)
  • Kiinniketarvikkeita (Yleensä mukanani on nippusiteitä, 3M Dual Lock -tarranauhapaloja, kaapeleiden niputtamiseen tarkoitettuja velcronauhoja, nippusideankkureita, safety-klipsejä, safety-strappeja ja karbiini/avainrengas-yhdistelmiä.)
  • Loctite-pikaliima (Ehdoton apuväline kaikkiin kriisikorjauksiin. Liimaa saa nykyään monissa eri muodoissa, ja olen huomannut, että pitkäikäisin versio keikkakäytössä on pullo, jossa on iso muovikorkki. Perinteinen tuubimalli liimaa itsensä todella helposti kiinni, jolloin sen käyttöikä on lyhimmillään vain yksi kerta.)
  • Kitaralangattoman varajohto (Jos kitaristisi haluaa käyttää langatonta järjestelmää, on varajohto pakollinen henkivakuutus. Langattomien johdot rikkoontuvat harvoin, mutta kun näin tapahtuu, ei niihin tarkoitettuja liittimiä ole yleensä saatavilla.)
  • Otsalamppu (Tehokas apuväline, jos haluat ratkaista ongelmat tehokkaasti välittämättä siitä, näytätkö hölmöltä. Kun hätä on suurin ja tarvitset molempia käsiäsi jonkun asian korjaamiseen, taskulampun pitäminen kädessä on hankalaa ja usein se tungetaan suuhun, jolloin hampaat ovat vaarassa. Kun “tilanne on päällä”, ulkonäköseikat voi unohtaa, kunnes tilanne normalisoituu. Petzl on hyvä valmistaja, jolta löytyy myös käsivarsimalli, jos olet arka imagosi suhteen.)
  • Mittanauha (Riserien paikkojen mittauksiin lavalla.)
  • IEM-pakki (Vastaanotin omaa monitorointiasi varten. Kuljetan tätä omien työkalujeni seassa, ettei minun tarvitse häiritä monitorimiestä päivän aikana. Vaihdan itse siihen patterit, ja jos olosuhteet ovat tasaiset, voidaan samalla taajuudella mennä monta päivää putkeen.)
  • Etuasteputkia (Vuokravahvistimen putket voivat olla mitä sattuu, joten matalamikrofonisella laadukkaalla putkella voit pelastaa illan hyvin pienellä vaivalla.)
  • Setting Saver -tussi (Tällä tussilla voit merkitä vahvistimien ja efektien asetukset suoraan laitteisiin. Hohtaa pimeässä, helppo pyyhkiä pois eikä jätä tahroja.)
  • Hihnalukkoja (On todella noloa, jos artistin hihna irtoaa soiton aikana. Schallerin hihnalukko on teollisuustandardi, ja se on pelastanut monta vaaratilannetta. Nämä ovat halpa henkivakuutus kitaroille ja näiden kiinnitys kannattaa tehdä huolella. Akustisiin kitaroihin voi laittaa varmistukseksi ohuen nippusiteen tai pätkän rautalankaa.)
  • Varapattereita (Kannan aina omia pattereita mukanani. En halua riskeerata omien taskulamppujeni tai langattoman pakin toimintaa vain koska luotin siihen, että jollain muulla olisi minulle varapattereita mukanaan. Nämä ovat AAA-mallia taskulamppuani varten.)
  • Naaras-naaras jakki (Vaikka tämä mainittiin jo aikaisemmin, ei näitä voi olla koskaan liikaa. Tämä lukittava malli soveltuu pysyviin hätäasennuksiin, kuten vaikkapa liian lyhyiden kaiutinjohtojen yhdistämiseen.)
  • Yleismittari (Oman näkö-, kuulo, haju- ja tuntoaistin jälkeen tärkein työväline ongelman selvityksessä on yleismittari. Näitä saa hintahaarukassa 10–400 €, ja jopa halvimmilla pystyy tekemään tyydyttävästi samat perusmittaukset kuin kalleimmilla. Tämä on ehdoton työväline, jolla pystyy selvittämään monta ongelmaa nopeasti ja varmasti. Arvailu ei keikkatilanteessa kanna pitkälle. Pessimisti ei pety, joten jos epäilet jonkin olevan pielessä, mittaa se, ja voit sulkea asian pois mielestäsi. Katso Backstagesta Kiril Feodorovin tutoriaali yleismittarin käyttöön.)
  • Erotusmuuntaja (Jos yhdistät useampia vahvistimia, käytät räkkilaitteita tai syötät pedaalilaudalle virtaa eri lähteestä kuin vahvistimelle, on vaarana, että saat aikaiseksi maalenkin. Tämä ilmenee yleensä hurinana, joka poistuu irrottamalla vahvistimen sisään menevä plugi jakista. Kätevä väline tämän ilmiön ehkäisyyn on Lehle P-Split -erotusmuuntaja. Tästä taikalaatikosta löytyy yksi sisäänmeno sekä kaksi ulostuloa, joista toinen suoraan kytketty ja toinen erotusmuuntajan takana. Laite on täysin passiivinen, eli se ei tarvitse erillistä virtalähdettä tai patteria. Ominaisuuksia ovat groundlift-kytkimen lisäksi vaiheenkääntö toiseen ulostuloon, josta on suuri hyöty kytkettäessä kaksi vahvistinta samaan signaalitiehen.)
  • Kohinasalpa (Kun kaikki muu on kokeiltu signaalin häiriöiden poistamiseksi, viimeisenä keinona tulee ISP Decimator. Tämä laite ”haistaa” sen, mikä osa sisään tulevasta signaalista on kitaran ääntä ja mikä melua. Laitetta voidaan käyttää myös kiinteänä asennuksena kitarajärjestelmässä poistamaan etuasteiden ja useiden gain-asteiden tuomaa suhinaa. ISP hiljentää signaalistasi kaiken ylimääräisen melun, ja jos tilanne on tiukka, se voi olla juuri tarvittava apu keikan läpiviemiseen.)
  • Valikoima adaptereita (Uros- ja naaras-malliset XLR-plugit sekä 1/8"-stereoplugi–1/4"-stereojakki ja toisin päin. Näitä tarvitaan aina, kun hätä koittaa joko IEM-maailmassa, rumpalin klikissä, iPhonen kanssa intronauhan tai väliaikamusiikin soittamiseksi tai etsittäessä yllättävää vikaa laitteistojen toiminnassa.)
  • Plektrat ja plektratelineet (Plektrojen kiinnittämiseen on käytetty ties minkälaisia patentteja, jotta ne olisivat artistin ulottuvilla helposti. Monet artistit haluavat plektransa kiinnitettynä kaappiin lavan takaosaan, josta he biisien välissä voivat ottaa tuoreen plektran seuraavia biisejä varten. Hyvä idea on käyttää rimaa, jota käytetään julisteiden kiinnittämiseen seinälle. Kyseessä on ohut muovisermi, jonka väliin plektran saa ujutettua hienosti niin, että se pysyy tiukasti kiinni ja napsahtaa pois otettaessa mukavasti antaen varmuuden siitä, että plektra on kädessä.)
  • Kuormaliinoja (Kun kitarakaapeista ja vahvistimista pitää rakentaa sellaisia kokonaisuuksia, joita pystyy rullaamaan esimerkiksi kaiutinkaapin casen renkailla, mikään ei voita kuormaliinoja. Myös multikitaratelineen saa näillä turvallisesti kiinni jonkin tyhjän laatikon päälle. Liinojen käyttötarkoitukset ovat moninaisia, ja koko backlinen siirtäminen lavalle ei olisi mitenkään mahdollista ilman niiden apua.)
  • Biisilista (Omilla merkinnöillä varustettu biisilista kannattaa pitää mukana sen sijaan, että sen ojentaisi lavan sivussa seisoville faneille. Jos olet kysynyt kerran artistilta kitaroiden vaihdot, on tehtäväsi huolehtia siitä, että samat vaihdot tapahtuvat päivästä toiseen. Jos biisilistat vaihtelevat, kerää kaikki talteen tai tee itsellesi biiseistä tiedosto läppärillesi.)
  • Pattereita (Täydet patterilaatikot kulkevat kätevästi työsalkussa muun tavaran seassa. Kuvassa näkyy AA-mallisia ja 9 voltin pattereita. Kun paketit tyhjenevät, kannattaa käyttämättömät patterit niputtaa sähköteipillä yhteen. Olen käyttänyt IKEA:n pattereita, ja ne ovat olleet vaihtelevan tasoisia. Yhtiö tuntuu vaihtavan toimittajaa sen mukaan, mistä halvimmalla saavat. Nämä ovat vielä vanhaa hyvää stockia ajalta, ketju vielä alihankki patterinsa Vartalta. Procell on ammattilaisen valinta, ja sen hintataso on nykyään paljon halvempi kuin huoltoasemalta hankittujen kertapakkausten vastaava.)
  • Pro Gaff Fluor Tape (Ohuet rullat sopivat parhaiten backlinekäyttöön. Niillä voi merkitä eri reitityksiä ja jakkien paikkoja vahvistimen takana. Vain mielikuvitus on rajana, ja onnistunut merkkaus on avainasemassa, kun joudut etsimään kadonnutta signaalia paineen alla.)
  • Hansikkaat (Johtoviuhkojen ja lavakaapeloinnin vetäminen ilman suojausta pilaa kallisarvoiset kätesi. Säästä niitä mieluummin kitaroiden huoltoa varten.)
  • Rättejä (Ostin urani alkuaikoina kalliita mikrokuituliinoja, joissa oli jonkin kitaramerkin leima. Sittemmin olen uskonut konkareita ja olen käyttänyt tuhanteen kertaan pestyjä vanhoja paitoja tai niiden osia. Ne ovat pehmeitä ja sopivat täydellisesti arvokkaammankin soittimen pinnalle.)
  • Pitkä signaalijohto (Pidän aina kätteni ulottuvilla pitkää kitarajohtoa, jonka testaan ennen käyttöä. Se on avattuna kitaratelineeni reunassa ja odottaa hetkeä, jolloin lavalla pitää tehdä radikaaleja siirtoja. Jos jotain menee pieleen, lähden aina tämän johdon kanssa liikenteeseen ja kytken artistin sillä ennalta valitsemaani liittimeen, jolla saan järjestelmän ohitettua niin, että soundista säilyy kuitenkin sen ydin.)

Bubbling under:

Jos työkaluni kulkevat kuorma- tai pakettiautossa, voin ottaa mukaan suuremman vetolaatikon, johon saa käytännössä rajattomasti varaosia ja työkaluja. Edellinen listaus on siis erityisesti lentokeikkoja varten, mutta jos tilaa on, otan toki mukaani enemmän työvälineitä. Oleelliset olen listannut tähän karkeasti tärkeysjärjestyksessä, joka on tietysti subjektiivinen ja riippuu paljolti artistista ja keikan luonteesta.

  • PRF 6-68 (Puhdasta alkoholia liitinten puhdistamiseen.)
  • PRF 7-78 (Hieman voitelevaa alkoholia potikoiden puhdistamiseen.)
  • PRF Label Off (Tarrapintojen poistamiseen pedaalien pohjista.)
  • Roskapusseja (Osta nippu pieniä roskapusseja, ripusta aina yksi niistä päivän aluksi kiinni työasemaan ja nauti illalla siivoojan hymystä, kun sidot pussin kiinni ja jätät siistin työaseman jälkeesi.)
  • Mikkiklamppi (Kun kaikki voitava kitarasoundin eteen on tehty, ei ole mitään järkeä jättää kaapin mikitystä huomioimatta. Tällä saat mikin juuri oikeaan paikkaan ja pysymään sen paikoillaan festivaalivaihdoissa.)
  • Kolvisetti (Ota jokin pieni rasia, johon kasaat kaikki tarpeelliset kolvaustarvikkeet, kuten kolvin, tinaa, tinaimurin, kuorintapihdit, jumpperilankaa, kutistesukkaa ja sienen kolvin kärjen puhtaana pitämiseen.)
  • Kaasukolvi (Aina ei ole sähköä lähettyvillä, ja nopeisiin tilanteisiin kannattaa harkita kaasumallista kolvia, jolla teet muutaman kriittisen liitoksen nopeasti paikassa kuin paikassa.)
  • Kierrelukitin (Käyttötarkoituksia on monia: hihnalukkojen kiinnitys, efektien kytkimet tai vaikka kovakätisen basistin tallaruuvien kiinnitys. Käyttämällä keskivahvuista lukitetta liitoksen saa vielä tarvittaessa auki oikealla työkalulla, toisin kuin pikaliimalla tehdyn liitoksen.)
  • Kaapelitesteri (Kun joudut käyttämään vuokrafirman tai artistin johtoja, pitää niiden toimivuus testata ikävien yllätyksien välttämiseksi. Malleja on monia, mutta tärkeintä on, että olet sinut laitteen kanssa ja pystyt tulkitsemaan sitä nopeasti tiukan paikan tullen.)
  • Booster tai graafinen EQ (Vuokravahvistimet voivat olla jo parhaat päivänsä nähneitä. Jotta artisti saataisiin tyytyväiseksi soundinsa suhteen, on vahvistimen etuastetta toisinaan hyvä potkaista vähän eteenpäin gainin lisäämiseksi.)
  • Bufferi (Vaikuttaa signaalin yläpäähävikkiin ja toimii niin sanotulla unity gain -periaatteella, eli se ei vahvista signaalin voimakkuutta vaan pitää soundin elinvoimaisena, vaikka johdot olisivat heikkolaatuisia.)
  • Ruuviväännin (Hätätilanteissa ja asennettaessa laitteita räkkiin korvaamaton apuväline on akkumallinen ruuviväännin. Suosittu, tosin hinnakas valmistaja on Panasonic, jolla on kestäviä, kevyitä ja akkukestoltaan riittäviä työvälineitä valikoimissaan.
  • Dummyplugi (Jotta saat helposti aktivoitua viallisen laitteen sen testaamista varten, helppo apuväline kaikessa yksinkertaisuudessaan on plugi, jonka kuuma (+) ja maa (-) on kolvattu kiinni toisiinsa.)
  • Valikoima sulakkeita (Joskus sulake voi palaa ulkopuolisesta virtapiikistä, ja palaneen sulakkeen vaihtaminen uuteen vastaavaan pelastaa illan keikan.)
  • Virtalähteiden johdot (Nämä ovat halpoja ja pelastavat täydelliseltä katastrofilta, jos huonosti suunnitellun pedaalilaudan johdot ovat rasituksella.)
  • Valikoima lyhyitä plugijohtoja (Vikatilanteissa signaalitien uudelleenreititys helpottuu huomattavasti, kun sinulla on nipullinen 30–80 cm johtoja varustettuna suorilla ja kulmaplugeilla.)
  • Ethernet (parikaapeli) -testeri (Jos käytät laitteita, joka toimivat CAT-5 Ethernet -johdolla, testerillä näet helposti, ovatko kaikki 4 paria kunnossa johdon sisällä.)

Tässä vielä loppuun pikkusälää, josta on varmasti hyötyä pidemmällä kiertueella:

  • Rannenauhoja hikoilevalle teknikolle.
  • Hammasharja tallan putsaamiseen pölystä ja muusta liasta.
  • Puhdistusneste kitaran kielille, jos aikaa niiden vaihtoon ei ole.
  • LED-valo työasemaasi varten.
  • Lämpömittari kitaroiden vireen tarkkailuun ulkoilmassa.
  • Torx-avainsarja saksalaisvalmisteisia laitteita varten.
  • Mustaa ja valkoista Gaffaa biisilistojen ja piuhojen teippaukseen lavalla.
  • Terävä veitsi, eli puukko, jolle on aina käyttöä.
  • Mustaa kynsilakkaa kitaroiden maalipintojen paikkaamiseen.
  • Hylsysarja (mm/cm).
  • Sytyttimen bensaa kitaran kaulan syväputsaamiseen (ei sovi vaahteralle).
  • Stew Mac Fret Rocker nauhojen tasaisuuden nopeaan tarkistukseen.
  • Matkalaukkuvaaka ylipainomaksujen minimoimiseksi.
  • Laastareita ja desinfiointipyyhkeitä, työssä väistämättä tuleviin pikkuhaavoihin.
  • Käsienpuhdistusaine, ennen soittimien huoltoa ja/tai kenttäruokailua.
  • Slide, jota kysytään aina ennen pitkää.
  • Batt-o-Meter pedaalien virran nopeaan tarkistamiseen.
  • Nauhaviila nauhan päiden pullistumien viilaamiseen.
  • Hienoa hiekkapaperia hienosäätöön.
  • Messinkiharja korroosion poistoon putkien pinneistä.
  • Luotilanka laulumikkien korkeuden tarkistamiseen.

MITÄ SITTEN OTATKIN MUKAASI, mieti jokaiselle tavaralle pysyvä paikka, josta löydät sen heti. Sanonta kuuluu: “Jos et löydä työkalua silloin kun sitä tarvitset, sinulla ei ole sitä.”

Ole myös varovainen lainatessasi jotain kiireessä muille, sillä valitettavan usein tavara jää sille tielleen. Voit olla pulassa tiukan paikan tullessa, kun tärkeä avain jäi festivaaleilla jonkun kollegan taskuun.

27.6.2016 Kimmo Aroluoma
Kirjoittaja on eläköitynyt pitkän linjan kitarateknikko, joka vaikuttaa nykyään Kruunuhaassa isännöiden Custom Soundsia ja Custom Boardsia.

TILAA KUUKAUSITTAINEN BACKSTAGE-BLOGI SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI

LISÄÄ AIHEESTA:

 

comments powered by Disqus