Kun kitaristilegenda kolkuttaa ovella

Kahvin tuoksu valtaa työtilamme ja mutterikeittimen porina kutsuu minua hellan ääreen vartomaan, että aromi olisi sopivan pikanttinen. Nappaan täsmälleen oikealla hetkellä keittimen pois liedeltä, ja kaadan kuppini täyteen mustaa kultaa. On elämän suurimpia iloja nauttia aamukahvi rauhassa ennen ovien avautumista. Näistä hetkistä kannattaa pitää kiinni, enkä anna minkään häiritä hiljaisuuden, aamusarasteen ja kuuman kupposen harmoniaa.

Illuusio särkyy, kun kolkutus oveen katkaisee aamurauhani. En reagoi vaan yritän päästää äänen lävitseni. Toinen koputus on jo voimakkaampi ja katson kelloani, se on viisitoista vaille kymmenen. "Kukahan siellä intoilee", mutisen itsekseni ja livun keittiöstä työtilan puolelle. Oven takana seisoo erittäin persoonallisesti pukeutunut hahmo. "Joku Kallion hippi", ajattelen avatessani ovea.

– Huomenta, kulkija virkkoo. Olen kuullut, että teiltä on mahdollista saada apua pedaalilaudan suunnitteluun?

– Pitää paikkansa, olemme tosin vielä kiinni. Minkälainen asia on kyseessä? jatkan.

– Tässä ovat pedaalini, hän sanoo avatessaan laukkuaan.

Kurkistan salkkuun, joka paljastautuu todelliseksi aarreaitaksi. Pupillini laajenevat nähdessäni sisällön, hymy leviää kasvoilleni ja kutsun vieraan peremmälle, suojaan tuiskulta.

– Huomenta vain, nimeni on Kimmo. Maistuisiko kahvi?

– Mikä jottei, puhuri täällä pohjoisessa on maineensa veroinen.

– Miten voisin olla avuksi?

– Olen soittanut keikan viimeksi nelisenkymmentä vuotta sitten. Käytin silloin näitä pedaaleja, ja koska ne ovat lojuneet varastossa pitkään, haluaisin, että tarkistaisit ja laittaisit ne jotenkin helpommin kuljetettavaan muotoon.

Otan pedaalit laukusta ja asettelen ne lattialle. Mukana on 1969 vuoden Fuzz Face, Vox Wah ja Uni-Vibe. Lisäksi mukana on alkuperäinen Octavia Roger Mayerin omalla allekirjoituksella.

Nipistän itseäni todetakseni olenko hereillä. Saan änkytettyä hämmästykseltäni:

– Oletko ollut tyytyväinen soundiisi ja pedaalien järjestykseen?

– Kyllä. Itse asiassa tarkoituksenani on koota vanha bändini takaisin kasaan ja tehdä eräänlainen juhlakeikka ensi vuonna.

– Tuntuuko, että tarvitset jotain efektejä lisää?

– Minulla on kotonani läjä efektejä, ja olisi hienoa kerrankin saada ne kaikki mukaan. Minulla on myös monta muuta kysymystä liittyen niiden kytkemisestä toisiinsa ja etenkin vahvistimiin.

– Hienoa, löydämme varmasti ratkaisun kaikkiin kysymyksiisi. Kytketäänkö ensiksi tämä setti valmiiksi ja kuunnellaan, miten efektit soivat yhdessä?

Muutaman minuutin jälkeen totean, että tämänhetkinen soundi on sitä itseään. Autenttinen ja toimiva. Tuttu konekivääriä jäljittelevä riffi täyttää huoneen, ja istun alas analysoidakseni kuulemaani. Suljen silmäni ja kuulen mielessäni helikoptereita, pommien ääniä ja ihmisten huutoja. Havahdun hetken päästä ja virkon:

– Niistä muista efekteistä, oletko varma, että kaikille on käyttöä tässä yhteydessä? Saanko valoittaa hieman näkemystäni signaalitiestä?

– Ole hyvä vaan.

– Vaikka sinulla olisi laatikot pullollaan efektejä, kannattaa harkita tarkkaan mitä aiot niillä viestittää kuulijalle. Käytätkö jotain efektiä vain yhdessä kappaleessa keikalla, joka ei aina ole edes settilistassa?

– Niin, nyt kun tuota ajattelee, en ole soittanut koskaan niillä efekteillä, ajattelin vaan kun ne lojuvat siellä turhan panttina.

– Niistä voi olla iloa studiossa tai jossain muussa yhteydessä. Jos olet havainnut tämän yhdistelmän hyväksi, pysyisin siinä, jos ei jotain painavaa syytä sen muuttamiseen ole. Yksi oleellinen asia kuitenkin puuttuu. Toivon, ettei kommenttini herätä närää, mutta kysyn silti: kannattaisiko tähän asentaa viritysmittari ketjun jatkoksi? Olen nähnyt keikkatallenteilta, että kitaran vireessä voisi olla parantamisen varaa, tämä siis kaikella kunnioituksella, muotoilen varovasti.

– Kyllä, vire on ainainen riesa keikoilla. Minulla ei aikanaan ollut viritysmittaria tai varakitaroita, joten virittelin aina kitaroitani sitä mukaa kun ne tippuivat vireestä. Mitähän asialle olisi tehtävissä?

– Nykyään on saatavilla viritysmittareita, jonka voisimme asentaa mukaan tähän ketjuun.

– Vaikuttavatko ne soundiin?

– Eivät vaikuta, etenkin jos laitamme sellaisen mittarin, joka päästää signaalin suoraan läpi ja asetamme sen ketjun viimeiseksi. Oletko miettinyt, että efektejä voisi kiinnittää myös pedaalilautaan?

– Olen nähnyt, että muilla soittajilla on pedaalilautoja, mutten ole itse jaksanut sellaista kasata. Lisäksi, olen vähän myös sitä mieltä, että pedaalilautaa tarvitsevat vain ne, joilla on paljon pedaaleja. Tarvitsenko siis ylipäätänsäkään pedaalilautaa?

– Sanoisin, että kyllä. Vaikka pedaaleja on vähän, tarvitsevat ne silti ammattimaisen virtalähteen ja johdotuksen. Jos soitetaan omia klubikeikkoja, voidaan pedaaleita teipata lavaan kiinni päivä toisensa jälkeen. Usean bändin illoissa tämä ei ole enää mahdollista tai ainakaan järkevää. Jos halutaan antaa omasta bändistä vaikutelma, että me olemme juuri se bändi joka kannattaa ottaa mukaan lämmittelijäksi seuraavalle kiertueelle, kannattaa pureutua omien laitteidensa syvimpään olemukseen. Jokainen voi kysyä itseltään, onko paketti läjässä vai voisinko karsia jotain pois?

– Onhan tuossa perää. Toisaalta emme ole lämmitelleet ketään muutamaan vuoteen. Jostain syystä kukaan ei halua esiintyä jälkeemme.

– Uskon sen, en minäkään haluaisi, ajattelen mielessäni.

Ongelmien kartoitus

Pedaalilaudan suunnittelussa paras keino on kartoittaa ongelmat ja lähteä etsimään niihin ratkaisuja. Kaikki lähtee soittajan tarpeista:

– Parantamisen varaa olisi monella alueella. Olen kieltämättä ajatellut pedaalilautaa, mutta minua huolestuttaa etteivät pedaalit pysy laudassa kiinni. En haluaisi myöskään sellaista lautaa, jossa efektit tippuvat ja liikkuvat jatkuvasti.

– Hyvä, kehotan häntä jatkamaan nykyisten käytäntöjen ja mahdollisten ongelmien kuvailua.

– Tällä hetkellä tungen pedaalit kassiin piuhojen ja muuntajien kanssa kuljetuksen ajaksi. Tuntuu, että laitteissa on koko ajan pieniä vikoja. Lisäksi soundini on hieman meluinen. Pedaaleissa on hurinaa ja etenkään Uni-Vibe ei päästä koko signaalia läpi, vaan tummentaa soundia todella paljon.

– Miten kytket vahvistimet, oletko huomannut usean vahvistimen kytkemisessä ongelmia?

– Käytän kahta vahvistinta, jotka kytken toisiinsa näillä kierrejohdoilla. Vahvistimet hurisevat aika lailla kun polkaisen fuzzin päälle. Tuntuu myös, että johdot voisivat olla pidemmät.

– Entä miten olet ratkaissut virransyötön?

– Olen käyttänyt tähän asti pattereita. Niiden vaihtaminen on tuntuu toisinaan turhauttavalta. Joku sanoi, että nykyään on olemassa virtalähteitä, jotka eivät hurise pedaalien kanssa?

– Näin on. Mutta ennen kuin menemme niihin tarkemmin, jatketaan vielä eri ongelmien kartoitusta.

– Jos ollaan rehellisiä, minulla on myös ollut ongelmia signaalin pätkimisen kanssa. Fuzz ja wah ovat aiheuttaneet välillä niin paljon feedbackia, ettei keikan soittamisesta ole tullut mitään. Eräskin iso festivaalikeikka oli liki katastrofi häiriöiden takia. Kitarakamoista tuli järjestysmiesten radiokeskustelua ja ties mitä.

– Aivan, olen tainnut kuulla siitä, hymyilen.

– Haluaisin myös kasata ja purkaa laitteeni nopeammin. Keikan jälkeen olisi upeaa saada kaikki nopeasti kasaan. Välillä johtoja katoaa, kun sullon niitä kassiin keikan jälkeen kiireisenä ja hengästyneenä. Mikä pahinta, joskus efektejä häviää lavalta roudauksen aikana.

– Kuulostaa tutulta. Voin lohduttaa, että monella on sama ongelma.

– Jos nyt ollaan rehellisiä, suoraan sanoen minua ärsyttää suunnattomasti tämä kaikki ja haluaisin tehdä asialle jotain.

Nyt äänenvire alkaa selkeästi laskea, kun kitaristi jatkaa vuodattamistaan:

– Olen yrittänyt kasata itse lautaa, mutta oikeiden tavaroiden löytäminen on liki mahdotonta. Välillä tuntuu, että haluaisin jättää efektit kotiin pelkästään sen takia, että niiden kytkeminen keikalla on niin tuskaisaa.

Olen sanaton. Nämä samat ongelmat tuntuvat seuraavan jokaista soittajaa. Genreen tai taitoihin katsomatta. Tämä on oikea hetki ottaa toinen kuppi kahvia ja pitää pieni tauko.

– Käy vaikka ulkona savuilla, mietin sillä välin ratkaisuja eri ongelmiin.

– Kuulostaa hyvältä idealta. Kahvi muuten on muuten tosi hyvää, mitä merkkiä se on?

– Löffbergin Lilaa, numero 4:sta. Join aiemmin numero 5:sta, kunnes totesin, että tämäkin on tarpeeksi vahvaa, tummaa ja aromikasta.

– Olen samaa mieltä, ajatus kulkee ja makuhermot kiittävät.

Custom Boards Pedaalilaudat

Tauon jälkeen jaan oman filosofiani pedaalilautojen kasaamisesta ja siitä, millä eri tavoin uskon voivani olla avuksi.

– Meillä on palvelu nimeltä Custom Boards, joka tarjoaa kokonaisvaltaista ratkaisua ongelmiisi. Jos annat koko paketin käsiini niin, että teen kaiken alusta loppuun, voin luvata sinulle seuraavaa:

  • Pedaalilautasi tulee olemaan helppo kuljettaa. Tämä säästää säästää vaivaa ja luo sinusta ammattimaisemman vaikutelman.
  • Custom Boards -pedaalilauta on vaivaton kasata. Olet nopeasti valmis, ehdit levätä ja harjoitella tarvittaessa ennen keikkaa.
  • Pedaalilautamme on nopea purkaa. Parhaassa tapaukasessa olet bändikavereitasi nopeammin takahuoneessa tekemässä tuttavuutta kauniimman sukupuolen kanssa.
  • Pedaalilautamme pidentävät laitteidesi ikää, säästät laitteidesi huoltokustannuksissa eivätkä ne pätki keikalla.
  • Pedaalilautamme johdotus takaa täysin häiriöttömän signaalin. Hiljaisuus on musiikkia, sirinät ja hurinat ovat puolestaan ärsyttäviä.
  • Pedaalilautamme on helppo kytkeä vahvistimelle erillisen johtoviuhkan kanssa. Lava pysyy siistinä, etkä sinä tai bändikaverisi kompuroi johtoihin.
  • Hyvin asetellut pedaalit ovat mukavia käyttää. Soitto sujuu paremmin kun pedaalit ovat järjestyksessä, ja tuloksena on parempia keikkoja.

– Näiden lisäksi annat ammattimaisen vaikutelman bändistäsi keikkapaikoilla. Tulet paikalle, kytket laitteesi nopeasti, soitat ja pakkaat pedaalilautasi hetkessä. Matkalla ulos kättelet lavamanageria ja kiität kohteliaasti. Tämä jos joku antaa bändistänne positiivisen vaikutelman, lopetan monologinini.

Ikuisuudelta tuntuva hiljaisuus täytti huoneen. Olinko mennyt hehkutuksessani liian pitkälle? ajattelen mielessäni.

– Kuulostaa hyvältä, olen mukana! Otan sinulta koko paketin niin, että kasaat pedaalilaudan parhaalla mahdollisella lailla. On aika siirtää tämä efektikauttaus tähän päivään.

– Hieno homma, sanon pidätellen innostustani. Homma toimii siten, että kyselen sinulta aluksi vielä muutamia tarkentavia kysymyksiä. Sitten ryhdyn hommiin, ja viikon päästä sinulla on valmis lauta hyppysissäsi.

– Mahtavaa, tuskin maltan odottaa!

Pedaalilaudan suunnittelu

– Haluan vielä muistuttaa, että kaikki osaset signaalitiellä vaikuttavat soundiisi. Olemmeko siis varmoja, että tarvitset kaikkia näitä efektejä?

– Kyllä, näille kaikille on paikkansa biisilistassamme.

– Oletko testannut pedaalien järjestystä ja olet tyytyväinen tähän järjestykseen?

– Kyllä.

– Eli soundissa ei ole mitään mitä haluaisimme radikaalisti muuttaa?

– Ei, olen ollut ihan tyytyväinen soundiini, joskin nyt kun ajattelen, tuntuu, että yläpäätä voisi olla enemmän. Olen joutunut modifioimaan vahvistimiani saadakseni lisää trebleä, onkohän tälle jotain tehtävissä?

– Kyllä on. Tulen ehdottamaan muutamia muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan soundiisi positiivisesti, mutta kokonaisuuden perusluonne tulee pysymään samana.

– Eräs kaveri puhui minulle bufferista, tarvitsenko sellaista ja mitä se tarkoittaa?

– Uskon, että saamme tämän toimimaan hienosti ilmankin. Jos aihe kiinnostaa sinua enemmän, olen kirjoittanut buffereista parikin artikkelia. Yhden joka luotaa buffereita yleisemmin ja toisen jossa luetellaan lyhyesti faktoja, jotka ovat monelle edelleen epäselviä.

– Onko minulla ongelmaa True Bypassin kanssa?

– Sanoisin, että on. Tuo vanha Vibe jättää jälkensä soundiin. Harkitsisin ensimmäiseksi sen vaihtoa. Mainitsemasi yläpään puute on ennen kaikkea tuosta Vibesta kiinni. Olen kirjoittanut True Bypassista artikkelin, jossa tästä aiheesta kerrotaan enemmän.

– Onko efektien järjestys mielestäsi oikea? Tämä on se järjestys, johon päädyin lukuisten kokeilujen kautta.

– Kirjoitin hiljattain myös artikkelin efektien järjestyksestä, jossa kerron periaatteita oikeaan efektien järjestykseen. Kerrataan niitä hieman ja sovelletaan oppeja sinun tapaukseesi:

  • Wah laitetaan ensimmäiseksi. Käytät sitä sen verran hienosti, että sen pitää olla heti kitaran vieressä.
  • Fuzzin laittaisin seuraavaksi. Jos se on heti wahin vieressä, saamme sen kanssa parhaiten aikaan paljon käyttämiäsi "feedback"-efektejä.
  • Octavia asettuu vaivattomasti fuzzin ja Viben väliin. Tiedän, että olet pitänyt sitä ennen Fuzzia, mutta voisimme kokeilla miten se toimisi tässä paikalla ketjua?
  • Viben laittaisin viimeiseksi ketjussa, näin kaikki efektit kulkevat sen läpi.

– Kokeillaan vaan. Olenkin vaihdellut niiden kahden paikkaa signaalitiellä viime aikoina.

– Jos saa sanoa, nämä efektit ovat 60-luvun lopulta, ja niillä on tänä päivänä jo keräilyarvoa. Lisäksi ne ovat modernin mittapuun mukaan suurikokoisia. Ehdottaisinkin, että korvaisimme ne uusilla, vastaavilla efekteillä. Nämä efektit voi jättää studioon turvaan.

– Käy minulle, kunhan niistä saa samat soundit irti, kompromisseihin en suostu. Mitä efektejä ehdotat tilalle?

27.2.2017 Kimmo Aroluoma (Julkaistu alunperin 4.9.2013)
Kirjoittaja on Custom Boardsin perustaja, joka jatkaa valitsemallaan tiellä. 

LISÄÄ AIHEESTA:

comments powered by Disqus