Miten maalenkki puretaan turvallisesti?

– Miten saan kytkettyä nämä efektit kahteen vahvistimeen? Haluaisin myös polkaista ne tarvittaessa päälle yhdellä kertaa. Onko se mahdollista?

– Molemmat onnistuvat. Pureudutaan ensiksi tuohon efektien yhtä aikaa päälle kytkemiseen, jookos?

– Yes.

– Kysyisin ensiksi, käytätkö useampaa kitaraa keikalla? Toisin sanoen, tarvitseeko meidän miettiä usean soittimen reititystä?

– Eipä juuri. Olen käyttänyt samaa kitaraa niin kauan kun se on edes "sinne päin" vireessä. Viime keikoilla – joista on tosin jo aikaa – kokeilin humbucker-kitaraa, mutta en tiedä onko se minun juttuni. Uskon, että soitan pääosin yhdellä yksikelaisella kitaralla jatkossakin.

– Selvä. Sitten ne efektiloopit, tarvitsetko monta looppia? Voit asettaa yhteen looppiin tietyntyyppiset efektit ja toiseen täysin erilaiset pedaalit.

Vaihtoehtoja löytyy

– Uskon, että pärjäisin yhdellä loopilla. Voin valita haluamani efektit ja vapauttaa ne yhdellä polkaisulla, eikö?

– Kyllä.

– Toinen käyttötarkoitus olisi tilanne, jossa johonkin efektiin tulisi vika. Näin pystyisin ottamaan ne pois ketjusta, eikö totta?

– Kyllä, tämä on toinen erittäin yleinen käyttötarkoitus.

– Onko sinulla mielessä joku tietty laite tähän käyttöön?

– Yhden loopin bokseja löytyy saksalaiselta Burkhard Lehleltä. Kaikki hänen tuotteensa ovat TrueByPass-periaatteella tehtyjä.

– Kuulostaa hyvältä. Mitenkäs se kahden vahvistimen kytkentä? Olen käyttänyt kahta tai useampaa vahvistinta ja ne hurisevat aina. Mistä tämä johtuu?

– Kerron sen tuota pikaa. Kuinka montaa vahvistinta aiot jatkossa käyttää?

Haluatko käyttää 

– Uskoisin, että pärjään kahdella vahvistimella. Eräs äänialan ammattilainen sanoi, ettei nykyään soiteta enää niin kovaa. Äänentoistolaitteistot ovat ilmeisesti kehittyneet huimasti sillä välin, kun olen ollut poissa.

– Kyllä. Nykyään soitetaan hiljempaa, ja soittajalle ääntä vahvistetaan monitorien avulla.

– Aivan, näin hän kertoi.

– Kysyisin vielä, vaihdatko kahden vahvistimen välillä vai ovatko ne päällä yhtä aikaa?

– Ne ovat päällä yhtä aikaa ja koko ajan. Haen niistä hieman eri sävyjä ja suurempaa peittoaluetta lavalle siihen kohtaan, jossa seison.

– OK. Siinä tapauksessa tiedän mainion ratkaisun tähän käyttöön. Mainitsemani Burkhard Lehle on suunnitellut kätevän jakoboksin juuri tätä tarkoitusta varten.

– Hienoa, mikä siitä tekee niin kätevän?

– Oikeastaan sen yksinkertaisuus. Ensinnäkin se on passiivinen eli se ei tarvitse sähköä toimiakseen. Toiseksi se on äänenlaadullisesti erinomainen. Boksi sisältää Burkhardin kitaran signaalia varten suunnitteleman erotusmuuntajan. Se katkaisee maalenkin tehokkaasti ja pitää soundin täysin muuttumattomana. Lisäksi siitä saa haaroitettua suoraan kaksi vahvistinta halutessaan.

– Öö, erotusmuuntajan, mitä se tarkoittaa? Mitä tarkoittaa maalenkki? Onko näillä jotain tekemistä hurinan kanssa?

– Aivan, nämä termit voivat olla hankalia. Koitan selittää ne mahdollisimman selkeästi.

– Kuuntelen.

– Jokainen kitaravahvistin on lähtökohtaisesti maadoitettu. Sillä ehkäistään ulkoa tulevia häiriöitä. Lisäksi se toimii suojana soittajalle. Jos vahvistimessa esiintyy vikaa ja sähköä alkaa liikkua sen sisällä, kulkeutuu se suoraan sähköjohtoa pitkin laitteen rungosta maahan. Jos laitteessa on sulake, se on asetettu tähän väliin, ja se palaa samalla.

Myös kitara ja kitarajohto ovat maadoitettuja. Ne toimivat osana tätä ketjua. Maadoitus poistaa häiriöitä kitaran elektroniikasta.

– Mitä tuo maalenkki tarkoittaa?

– Maalenkki on selkeästi yleisin hurinan aiheuttaja kitarajärjestelmissä. Maalenkki syntyy, jos laite on maadoitettu useasta eri pisteestä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että laite on maadoitettu sen rungosta sähköverkkoon ja sisääntulojakkiin. Tätä kautta maa yhdistyy signaalijohdolla toiseen laitteeseen.

Laitteen johdot alkavat toimia antennina, joka poimii häiriöitä ympäristöstä. Tämä antenni pitää katkaista. Lisäksi, kun maadoitus tapahtuu eri pituisilla johdoilla, syntyy helposti ilmiö, jota sähkömiehet kutsuvat nimellä potentiaaliero. Meidän ei tarvitse tietää tästä enempää vaan keskittyä pelkästään siihen, miten saamme purettua maalenkin turvallisesti, eikö niin?

– Tämä on kiinnostavaa, vaikken tekniikasta sen koommin piittaakaan. Nuo hurinat vaivaavat aina ja kaikkialla. Mikä se erotusmuuntaja on?

– Erotusmuuntaja (engl. Isolation Transformer, lyh. ISO) on 1:1 (yhden suhde yhteen) muuntaja, joka erottaa eri laitteet fyysisesti toisistaan. Signaali siirtyy eteenpäin muuntajien avulla. Koska signaali kulkee niiden läpi on tärkeää, että käytetyt osat ovat laadukkaita.

Erotusmuuntaja asetetaan koteloon ja siihen liitetään jakit. Muuntaja laitetaan siihen paikkaan signaalitiellä, jossa hurinaa ilmenee. Yleensä se paikka on juuri ennen vahvistinta.

– Öö, voisitko selittää asian vielä yksinkertaisemmin?

– Mikä ettei. Tämä on kuitenkin asia, joka tulee aina esille. Laitetaan lisää kahvia liedelle, otetaan laukusta tyttäreni väritystussit, printteristä vähän paperia ja piirretään.

– Mielenkiintoista. Koita edestä hitaasti, että pysyn kärryillä.

– Yritän parhaani. Ota mukava asento niin aloitetaan.

Maa (engl. ground) esiintyy kitaralaitteissa kolmessa eri muodossa.

  1. Verkkovirrassa – Verkkomaa (Earth Ground)
  2. Laitteiden rungossa – Runkomaa (Chassis Ground)
  3. Kitaran johdossa – Signaalimaa (Signal Ground)

Seuraavaksi keksitään värejä kuvaamaan eri osasia maalenkin synnyssä:

  • Ruskea – 230 voltin vaihtovirtaa eli sähköä. Ruskea sähkö kulkee seinässä tai laitetoimittajan tarjoamilla johdoilla. Tämä on sitä isoa ja pahaa, mystistä sähköä, johon emme voi vaikuttaa.
  • Sininen – 230 voltin vaihtovirtaa, eli sähköä. Siellä missä kuvassamme on sininen väri on sähköä. Kuvissa nämä ovat "omia" johtojamme, eli niitä joilla kytkeydymme "talon verkkoon".
  • Vihreä – Maadoituksen kulku verkkovirrassa, laitteissa ja signaalissa.
  • Keltainen – Kitaran signaali.

Käytämme eri lyhenteitä kuvaamaan eri osasia ketjussa seuraavasti:

  • GTR – Sähkökitara.
  • AMP 1 & AMP 2 – Vahvistin/kaappi-yhdistelmä.
  • A – Pääasiallinen sähkön syöttöpiste sähkökeskuksen ohessa, josta jaetaan sähkö eteenpäin.
  • B – Backlinen taakse tuotu (yleensä) valkoinen 3-paikkanen Schuko, josta sinun oletetaan ottavan vahvistimellesi virran.
  • C – Jostain kaukaisuudesta lavan eteen vedetty backline-sähkö, johon sinun oletetaan kytkevän pedaalilautasi tai muut lavan etuosassa olevat laitteesi.
  • ISO – Erotusmuuntaja (Isolation transformer).
  • PEDALBOARD – Kokoelma pedaaleja ennen vahvistimen etuastetta.

1) Kitara ja vahvistin

Ensimmäinen yhdistelmä on kitara ja vahvistin. Tässä esimerkissä maa kulkee kitaran kielistä soittimen jakin runkoon, siitä johdon suojakerrosta (signaalimaa) pitkin vahvistimen runkoon (runkomaa), ja sieltä edelleen seinään (verkkomaa). Hurinaa ei synny, koska maalenkkiä ei ole.

2) Kitara ja kaksi vahvistinta

Ongelmat alkavat kun kytketään mukaan toinen vahvistin. Alla oleva esimerkki on se klassisin, eli kaksi Marshallin Plexiä yhteen kytkettyinä niiden input-jakkien kautta. Signaali kulkee Amp 1:sta Amp 2:een aiheuttaen maalenkin. Kuvassa lenkki näkyy selkeästi vihreänä, katkeamattomana kulkuna.

3) Maalenkin purku verkkovirrasta

Perinteinen ja samalla hengenvaarallinen tapa poistaa maalenkki on asettaa jotain Amp 2:n ja seinäpistokkeen väliin. Vaihtoehtoja on monia, ja ne ovat kaikki yhtä huonoja. Seinäpistokkeen maakontaktien teippauksen tai erilaisten adapterien käytön avulla estetään maan kulku eteenpäin.

Sähkö on perusluonteeltaan laiskaa. Vikatilanteessa se menee sinne minne se pääsee nopeiten ja helpoiten. Jos sähkön luonnollinen kulku maahan (verkkomaa) on estetty, se hakeutuu seuraavaksi kitarajohtoon ja tulee sitä pitkin suoraan sormillesi.

Ei hyvä idea.

4) Maalenkin purku erotusmuuntajalla

Asettamalla erotusmuuntajan toisen vahvistimen sisääntulon eteen katkaisemme maalenkin tehokkaasti ja turvallisesti. Molemmat vahvistimet on maadoitettu vikatilanteiden varalta, ja signaali on häiriötön. Erotusmuuntaja päästää signaalin läpi, mutta erottaa signaalimaat toisistaan.

5) Kitara, pedaalilauta pattereilla ja vahvistin

Nyt mukana on pedaalilauta. Kuten esimerkissä yksi, maa kulkee signaalin mukana vahvistimelle ja sieltä verkkovirtaan. Maan kulku on yksinkertainen ja selkeä. Niin kauan kun pedaaleita käytetään pattereilla, maalenkkiä ei voi syntyä pedaalilaudan ympärille.

6) Pedaalilauta sähköihin lavan edestä

Tämä on helppo tapa saada maalenkki aikaiseksi. Pedaalilauta kytketään lavan edestä verkkovirtaan (pistoke C), jossa se voi kulkea seinässä kymmeniä metrejä ennen kuin se on fyysisesti samassa pisteessä kuin vahvistimesi (pistoke B). Tämä aiheuttaa eroa maadoitusten välillä ja luo maalenkin, joka ilmenee hurinana.

Erotusmuuntaja voi auttaa tähänkin pulmaan, mutta se on väärä tapa hoitaa asia. Jos kytkemme ketjuun mukaan mitään muuta, kuten toisen vahvistimen (Amp 2), valttikorttimme on jo käytetty ja olemme pulassa.

Jos ongelmaa ei eliminoida heti alkuunsa, joudutaan kierteeseen, jossa vian etsiminen hankaloituu huomattavasti. Kaiken lisäksi olet paikallisten teknikoiden armoilla. Jos he muuttavat kytkentöjään päivän aikana, maapotentiaali muuttuu, ja maalenkki voi poistua. Nyt olet erottanut maan erotusmuuntajalla ja järjestelmäsi hurisee sen takia, että se ei ole maadoitettu. Tähän noidankehään ei kannata joutua.

7) Pedaalilaudan sähköt samasta paikasta

C-pistokkeen sijaan kytkemme pedaalilaudan suoraan pistokkeeseen B, josta saamme myös vahvistimen sähköt. Tämä lyhentää sähköjen vetoja sille tasolle, ettei hurinaa enää esiinny. Meillä on pieni maalenkki, mutta niin pieni, ettei se muodostu ongelmaksi.

Toisin sanoen, jos vahvistimesta seinään menevä sähköjohto on 2 metriä pitkä ja pedaalilautamme sähköjohto on 6 metriä pitkä, eroa esiintyy vain neljän metrin verran. Pistokkeesta B rakenteiden kautta pistokkeeseen C voi puolestaan olla kymmeniä metrejä johtoa. Tätä eroa insinöörit kutsuvat potentiaalieroksi.

8) Kaksi vahvistinta ja pedaalilauta pattereilla

Nyt käytämme pedaaleissa pattereita. Käytämme splitteriä, jossa ei ole erotusmuuntajaa, ja kytkemme pedaalilaudan kahteen vahvistimeen. Tuloksena on samankaltainen tilanne kuin kohdassa kaksi. Tällä kertaa jakoboksi kytkee vahvistimien runkojen maat yhteen. Maalenkki on valmis, tuttu vihreä kehä näkyy kuvassa.

9) Kaksi vahvistinta ja pedaalilauta sähköihin lavan edessä

Jos äskeistä tilannetta halutaan pahentaa, kytketään pedaalilauta sähköihin lavan edestä (pistoke C). Tämä on ns. "worst case" -skenaario, jossa sinulla on järjestelmässäsi kaksi eri maalenkkiä. Tämä kytkentä hurisee niin paljon, ettei kunniallinen miksaaja suostu tällaisella vetämään. Kuvassa näkyy selkeästi kaksi vihreätä kehää eli maalenkkiä.

10) Kaksi vahvistinta ja pedaalilauta samaan sähköön kuin vahvistin

Tässä puretaan kohdan yhdeksän kauhutilannetta. Ensimmäiseksi kytkemme pedaalilaudan samaan pistokkeeseen kuin vahvistimen. Toinen maalenkki on näin poistettu.

11) Oikein tehty kahden vahvistimen ja pedaalilaudan kytkentä

Nyt asetamme toisen vahvistimen eteen erotusmuuntajan ja poistamme myös toisen maalenkin Lehlen P-splitin erotusmuuntajan avulla. Alla olevassa kuvassa reititämme signaalin Amp 1:een suoraan pedaalilaudasta ja Amp 2:een P-Splitin erotusmuuntajan kautta.

Vaihtoehtoisesti voimme reitittää molemmat vahvistimet suoraan P-Splitistä. Tämän tulemme tekemään Hendrix-pedaalilaudan kanssa.

Otamme myös sähköt pedaalilaudalle suoraan vahvistimen takaa pisteestä B. Näin muodostamme tähtimaadoituksen, jossa kaikki laitteet maadoitetaan samaa kautta ennen kuin ne siirretään eteenpäin isoon (ruskeaan) verkkoon. Tuloksena meillä on hiljainen järjestelmä.

12) Kolme vahvistinta ja pedaalilauta ilman hurinoita

Voimme jatkaa tätä samaa ajatusta vaikka kuinka pitkälle. Viimeisessä esimerkissä kytkemme kolme vahvistinta soimaan yhtä aikaa. Vain yhden vahvistimen sisäänmenon signaalimaa on kytkettynä, muista se on irrotettu. Vahvistimet on maadoitettu runkojensa (runkomaa) kautta verkkovirtaan (verkkomaa). Järjestelmä on turvallinen käyttää, eikä maalenkkejä synny.

Tällaisella periaatteella toimii esimerkiksi Voodoo Labin Amp Selector. Siinä on neljä pientä DIP-kytkintä, joilla voit tehdä tarvittavat maaerotukset.

– Selkeniköhän tämä yhtään?

Kimmo Aroluoma 18.9.2013
Kirjoittaja on toinen Custom Soundsin omistajista ja parantumaton kitaralaite-entusiasti.

KATSO KOKO 12-OSAINEN VIDEOSARJA PEDAALILAUDAN VALMISTUSPROSESSISTA:

comments powered by Disqus