Mitä opin keikalla osa 15 – Tiedätkö mikä on paikkasi lavalla?

Tiedätkö seuraavan lainalaisuuden? Ammatikseen keikkaileva bändi on aina sentilleen samassa paikassa lavalla, vaikka lavan koko vaihtelisi metritolkulla. Kitara- ja bassokamojen paikka suhteessa rumpuihin tai lavan etureunaan ei siis vaihdu lavan koon mukaan.

Monien on vaikea ymmärtää tätä. Tyyppiesimerkki tämän asian huomiotta jättämisestä on bändi, joka on tottunut soittamaan tiiviisti, mutta levittäytyy ylimääräisistä metreistä hurmioituneena festarikeikalla niin, ettei kukaan kuule toisistaan mitään ja soittajien välinen kommunikointi heikkenee ratkaisevasti. Ymmärrän toki, että moni keikkailee olosuhteissa, joissa joudutaan tekemään kompromisseja, jotta lavalle ylipäätään mahduttaisiin. Kun joskus kuitenkin käy niin onnellisesti, että lavan koko kasvaa, mihin vedetään raja?

KEIKKAPÄIVÄMME alkaa sillä, että bändin lavamanageri tulee mittanauhan kanssa lavalle ja etsii sen keskikohdan. Sitten hän mittaa lavan etureunasta neljä ja puoli metriä, ja siihen merkataan teipillä rumpuraiserin etureuna. Sen jälkeen mitataan raiserien leveys, niiden etäisyys kitara- ja bassokaappien reunaan ja lopuksi lavan takaosaan laitetaan merkki, joka näyttää raiserin takareunan. Seuraavaksi ihmetellään valomiehen kanssa, miten valorigi istuu suunnitelmaan. Onko lavan takaosassa tilaa kulkea? Mahtuvatko kaikki halutut valot lavalle? Jos homma näyttää mahdottomalta, tehdään päätös ja otetaan syvyydestä puoli metriä pois ja siirretään kaikkea paitsi valoja puoli metriä eteenpäin. Tärkeää on, ettei lavan ja soittajien suhdetta muuteta koskaan sivusuunnassa. Miksikö?

PERINTEINEN backline luo oikein sijoiteltuna bändin lavasoundin. Kitara- ja bassorigit soivat juuri oikealla voimakkuudella solistiin nähden, ja ne ovat juuri oikeassa kulmassa soittajiin. Jos stäkit olisivat leveämmällä vain siksi, koska tilaa riittää, koko bändin lavakuuntelu muuttuisi samalla ja se jouduttaisiin luomaan joka päivä uudelleen.

Jos paikat on päätetty ennalta, teknikot pystyvät kasaamaan laitteensa niille annetuille paikoille, vaikka raiserit olisivatkin lavan etureunassa ja ne siirrettäisiin oikealle paikalleen vasta päivän päätteeksi.

Kitarateknikolle on antoisaa kasata sama rigi päivästä toiseen ja tarkkailla sitä, miten se elää ja muuttuu paikan mukaan, kun hän tietää, että etäisyys suhteessa muihin instrumentteihin on kuitenkin aina sama. Huomasin kiertueen edetessä, että pienikin muutos kaappien kulmassa tai etäisyydessä lavan etureunan kulmamonitoreihin ja pedaalilautaan joko pelastaa tai pilaa sen, miten soittimen mikit reagoivat kaiuttimista tulevaan informaatioon.

Kävin toistuvasti kääntelemässä kaappien kulmaa kitaristiin nähden, kunnes puhuttiin vain senttien eroista. Lopulta mittasin etäisyyden kaapin etureunasta pedaalilaudan etureunaan jaloillani. Koon 46 kenkä mahtui yksitoista kertaa tähän väliin niin, että yhdestoista osui virittimelle. Nyt kitara soi ja kiersi juuri niin kuin olin toivonutkin. Jos ero oli kaksitoista tai kolmetoista jalan mittaa, kitara käyttäytyi lavan etuosassa täysin eri tavoin. Pienestä kiinni, tiedän.

KUN BÄNDISI on seuraavan kerran lavalla, jossa on mielestänne sopivasti tilaa ja jossa olette tyytyväisiä lavasoundiinne, mitatkaapa huviksenne etäisyydet toistenne välillä ja piirtäkää paperille sommitelma, josta tulee puhtaaksi kirjoitettuna lavakarttanne. Sen avulla pääsette samaan muodostelmaan päivästä toiseen. Mikä parasta, tämä toimii myös festivaalien kiireisissä vaihdoissa bändien väleissä. Jos olosuhteet sallivat, voitte käydä merkkaamassa lavan jo aikaisemmin päivällä muiden vaihtojen aikana, ja kun oma vuoronne koittaa, tiedätte suoraan, mihin stäkit ja raiserit asetetaan lavalla. Digitaalinen monitoritiskin tiedostonne palvelee teitä heti, ja kun keikka alkaa, kaikki ovat kuin kotonaan.

Jos keikkapaikkanne vaihtelevat rajusti päivästä toiseen, tehkää erilaisia skenaarioita ja kirjatkaa ylös, miten sopeudutte millekin lavalle. Kun sitä tilaa lopultakin on, älkää antako sen huijata teitä, vaan pysykää siinä maksimietäisyydessä, josta olette sopineet. Keikkailusta tulee tämän asian tiedostamisen myötä huomattavasti helpompaa.

1.12.2017 Kimmo Aroluoma
Kirjoittaja raportoi sattumuksia ja kokemuksia tien päältä loppuvuoden ajan.

LISÄÄ AIHEESTA:

comments powered by Disqus