Yllätysvisiitti Abbey Road -studiolle

Juuri nukkumaan mennessäni sain puhelimeeni viestin: ”We are able to arrange a visit to Abbey Road Studios for you. Head Engineer Dave Forty will receive you on Sunday at 9 AM.”

Uni ei meinannut tulla silmään, sillä The Beatles ja Pink Floyd ovat olleet minulle niitä kaikkein tärkeimpiä artisteja koko elämäni ajan. Olin suunnitellut käyväni katsastamassa Abbey Roadin kuuluisan suojatien, mutta mahdollisuus päästä studion sisään oli äärimmäisen kutkuttavaa. Tämä kaikki tapahtui sattumalta, kuten parhaat asiat elämässä ylipäätään.

CUSTOM SOUNDSIN pääasiallinen kaapelitoimittaja on englantilainen Van Damme Cables (VDC), joka pitää majapaikkaansa Lontoossa. Olin sopinut tapaamisen logistiikkapäällikkö Daniel Robertsin kanssa perjantai-iltapäiväksi. Mielessäni siinsi myös mahdollisuus keskustella VDC:n henkilöstön kanssa Abbey Road -studiosta, jonka tiesin käyttäneen eksklusiivisesti Van Dammen kaapeleita jo vuosikymmenien ajan.

Suunnistin King’s Crossin metroasemalta VDC:n päämajaa kohti. York Waytä pitkin kävellessäni huomasin urbaanin kaupunkikuvan muuttuvan Starbuckseja ja muotiliikkeitä sisältävästä näkymästä perinteisemmän teollisuusalueen suuntaan. Matkalla tuli vastaan autokorjaamoita, putkiliikkeitä ja muita traditionaalisen miehisiä yrityksiä. Bongasin VDC:n talon, soitin ovikelloa ja sain oven auki usean riuskan repäisyn jälkeen.

VDC:llä on Lontoossa oma talonsa, jonka viiteen kerrokseen yrityksen toiminnot ovat levittäytyneet. Alakerroksissa on toimistotilaa, jossa toimisto- ja markkinointihenkilöstö työskentelee. Suuntasimme kohti ylintä kerrosta, jossa kaapeleiden kokoonpano tapahtuu. Kerroksessa työskentelee noin 20 työntekijää, jotka valmistavat erilaisia kaapeleita asiakkaiden valitsemien speksien mukaan simppeleistä kitarakaapeleista aina monimutkaisiin johtoviuhkoihin asti. Tiloissa näkyi hyvää työnteon kuhinaa, vaikka kyseessä olikin yritykselle hiljainen ajanjakso kesän festarisesongin jälkeen.

VDC tekee yhteistyötä Iso-Britannian suurimpien backline-firmojen kanssa ja toimittaa heidän kauttaan kaapelit kaikille merkittäville brittifestivaaleille, kuten Readingiin, The Great Escapeen ja Glastonburyyn. Esittelyjen jälkeen siirryimme perienglantilaiseen tyyliin lähipubiin tutustumaan rennommissa merkeissä.

Mainitsin Danielille, että haluaisin ottaa valokuvan Abbey Roadin legendaarisella suojatiellä. Hän sanoi, että jos olisi tiennyt asiasta aiemmin, hän olisi voinut järjestää meille visiitin studion sisäpuolellekin. Oluiden jälkeen kättelimme toisemme, sovimme jatkavamme yhteistyötä tulevaisuudessa entistä tiiviimmin ja toivotimme toisillemme hyvät viikonloput. Samana iltana sain häneltä viestin puhelimeeni ja aloin odottaa sunnuntaiaamua ennennäkemättömällä innolla.

ABBEY ROADIN sijainnista on vaikea erehtyä, sillä heti aamusta alkaen paikalla on turisteja ottamassa kuvia The Beatlesin Abbey Road -levyn kannesta tutulla suojatiellä. Itse studio ja sen sisäänkäynti ovat minulle tuttuja Beatlesin Anthology-levyjen kanssa samaan aikaan ilmestyneestä dokumenttisarjasta, jonka olen katsonut kymmeniä kertoja.

Kirjaudumme sisään studioon, ja odoteltuamme hetkisen aulassa oppaamme Dave Forty tulee tapaamaan meitä. Dave on työskennellyt Abbey Roadilla vuodesta 1984 ja tuntee studion sekä sen historian läpikotaisin. Paikalla on kuhinaa heti aamusta alkaen. Abbey Roadin käytäviä pitkin kävellessämme näemme teknikoita kantamassa tuoleja ja mikrofoneja kohti Studio 2:ta, joka on myös meidän vierailumme ensimmäinen etappi.

Studio 2

Studioon tullaan sisään tarkkaamon kautta, johon on juuri asennettu uusi Neve-konsoli. Tarkkaamoa on modernisoitu vuosien varrella selvästi isolla rahalla, mutta huoneesta löytyy edelleen vanhoja kelanauhureita, joita Dave sanoo nykyään käytettävän taas enemmän kuin viime vuosikymmeninä. Nauhureiden tehtävänä on nykyään maustaa signaalia nauhan mukanaan tuomalla kompressiolla. Signaali ajetaan useissa sessioissa kelanauhurin läpi Pro Toolsiin.

Tarkkaamon ikkunan läpi itse soittotilaan katsoessani varmistan vielä, että olemme Studio 2:ssa emmekä Studio 1:ssä. Tiesin jo entuudestaan Studio 1:n olevan maailman suurin studiotila, mutta myös Studio 2 näyttää kooltaan jättimäiseltä. Lattiapinta-alaa huoneessa on 198 neliömetriä ja korkeutta 7,3 metriä. Astelemme kohti tarkkaamon vasemmasta takakulmasta löytyvää ovea ja sen läpi tarunhohtoiseen soittotilaan, jossa Beatles, Pink Floyd, Kate Bush ja lukemattomat muut ovat luoneet historiallisia äänitteitä.

Pystyn sieluni silmin näkemään Fab Fourin huoneessa uransa eri vaiheissa: alkuvuosien viattomat ja iloiset pukumiehet, psykedelian suurlähettiläät Revolveria ja Sgt. Pepper’s Lonely Hears Club Bandia tekemässä ja paria vuotta myöhemmin kinastelevan nelikon, joka riiteli keskenään kekseistä ja tamburiinin soittamisesta. 

Studio 2:n soittotilaan ei ole juurikaan koskettu sitten 1960-luvun. Beatlesin ja Pink Floydin arkistomateriaaleista tutut eristysseinät ja tupakan kyllästämät akustointityynyt seinillä näyttävät erittäin tutuilta.

Siellä täällä soittotilan nurkissa majailee pianoja ja erilaisia kosketinsoittimia. En viitsi pommittaa Davea kysymällä erikseen jokaisen soittimen historiasta, vaikka kovasti haluaisin. Haluan kuvitella VDC:n kanssa käydyn keskustelun perusteella, että huoneessa näkyvä piano on juuri se sama, jota on käytetty muun muassa Hey Juden ja Lady Madonnan äänityksissä.

Studiolaitteistosta keskustellessamme Dave sanoo, ettei Abbey Road ole koskaan myynyt tai heittänyt laitteistoa pois. Esimerkiksi Abbey Roadin mikrofonikokoelma käsittää noin 800 mikkiä, joista vanhimmat ovat peräisin 1930-luvulta.

Studion lattia näyttää samalta kuin monien muidenkin studioiden lattia, eli nuhjuiselta. Dave vahvistaa Studio 1:n ja 2:n lattioiden olevan edelleen samaa parkettia kuin 1960-luvullakin. Studioissa on lattiapinta-alaa niin paljon, että sen hiominen ja lakkaaminen muuttaisi huoneiden soundin peruuttamattomasti. Tämän vuoksi lattialle suoritetaan vain pakolliset imurointi- ja lakaisutoimenpiteet. 

Studio 1 

445 neliömetrin kokoinen tila on sanalla sanoen jättimäinen. Dave kertoo, että Studio 1:tä on käytetty alun perin klassisen musiikin äänityksiin, mutta nykyään klassisen musiikin studiotaltioinnin ollessa harvinaista yleisin käyttötarkoitus studiolle on elokuvasoundtrackien äänitys. Studion päätyyn on asennettu suuri valkokangas, johon elokuvaa heijastetaan muusikoiden soittaessa kohtausten mukana. Studio 1:tä on käytetty muun muassa Lord of the Ringsin ja Star Warsin soundtrack-äänityksiin.

Myöskään Studio 1:n soittotilaan ei ole koskettu sitten 1970-luvun, jolloin seinien ja katon akustointi saatiin kohdalleen. Huomiota herättävät studion kattoon ripustetut lakanat, jotka lienevät peräisin samalta aikakaudelta.

Studio 3

Studio 3 on Abbey Roadin pienin studio, jota käytetään lähinnä pop- ja rock-äänityksiin, joista esimerkkinä mainittakoon Oasiksen levytykset. Amy Winehousen viimeinen studiosessio Tony Bennettin kanssa taltioitiin juuri tässä intiimissä tilassa, jota hallitsee tummansininen värimaailma. Studio 3:n yläkerrassa on oleskelutilaa sekä keittiö ja suihkutilat, joten se soveltuu pidempiaikaiseenkin työskentelyyn ja biisinkirjoitukseen.

KIERROKSEMME lähestyessä loppuaan Dave kertoo studiolla menevän nykyään hyvin ja tilojen olevan ainakin osittain käytössä 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. EMI:n omistuksessa ollessaan ja levy-yhtiön rahapulan ollessa pahimmillaan Abbey Roadia oltiin myymässä. Pahimmassa tapauksessa studiotoiminta olisi loppunut ja tilat olisi muutettu asuin- tai toimistokäyttöön. Onneksi tältä vältyttiin, sillä kyseessä olisi ollut maailman kulttuurihistorialle korvaamaton menetys.

Astuessamme ulos studiosta vilkaisen vielä kerran taakseni tuota valkoista rakennusta kohti, joka näyttää ulkoapäin huomattavasti todellista kokoaan pienemmältä, sillä tilan syvyyden hahmottaa vasta sisällä ollessaan.

Noiden seinien takana on taltioitu lukematon määrä meille kaikille tuttuja musiikkiesityksiä, jotka ovat vaikuttaneet voimakkaasti niin monien ihmisten elämiin. Poistun paikalta tunne sisälläni, että Abbey Road Studios ei elä pelkästään menneisyydessä. Se tulee olemaan osa myös tulevien sukupolven musiikillista historiaa. 

30.11.2016 Jani Marjoniemi
Kirjoittaja on Custom Soundsin toinen omistaja, jolta taittuu fuzzien fanittamisen ohella myös kaupanteko verkossa.

VAN DAMMEN KITARAKÄYTTÖÖN TARKOITETUT JOHDOT:

Van Damme Pro Grade Guitar Cable 1 m (musta)

Signaalijohto pitkiin piuhavetoihin vahvistimelle tai kytkettäväksi suoraan kitaraan.
2,25 €
Osta

Van Damme Pro Grade Guitar Patch Cable 1 m (musta)

Ohut mutta matalakapasitanssinen signaalijohto pedaalilautoihin ja räkkeihin.
2,25 €
Osta

Van Damme Studio Grade Speaker Cable 1 m (sininen)

Van Dammen studioluokan kaappijohto. Sopii sekä studio- että livekäyttöön.
2,90 €
Osta

 

comments powered by Disqus